Ylioppilasjuhlat lähestyvät ja terassin laatoitusprojektin venyminen alkoi jo vähän nostaa verenpainetta. Itse laatoitus sujui aika kivasti kolmeen pekkaan miehen ja pojan kanssa, mitoitus oli aika tarkka, yhtään kokonaista laattaa ei jäänyt. Vähän alkoi pulssi viimeisillä neliöillä nousta, ennenkuin selvisi, että riittävät. Olisi tätä Block-laattaa Bauhausista lisääkin löytynyt, sen ehdin jo tsekata.

Ongelmat alkoivat saumauksessa. Haluttiin hiukan korostaa kivaa ladontaa ja mies valitsi grafiitinharmaan saumalaastin. Kasteltiin laatat ohjeiden mukaan, ettei jämähtäisi lasittamattomaan, karkeaan laattaan, mutta jämähti kuitenkin. Ja ihan huolella. Lopulta ei keksitty muuta kuin teipata kaikki saumojen reunat leveällä maalarinteipillä ja niin saatiin homma maaliin. Minä teippasin ja mies saumasi.

Samaan syssyyn istuttelin kasvihuoneen kesäkukat. Ostin Lidlistä halpoja gladioluksen ja liljojen sipuleita. En tiedä, mahtavatko kukkia, aika pieniä olivat, mutta nuo gladiolukset on kivannäköisiä muutenkin. Tykkään pitkistä ja terävistä lehtimuodoista. Seuraksi kaivoin liiaksi leviävää viiruhelpiä ja suurten ruukkujen nurkkiin ostin pienet amppelidianat Tokmannilta. Lumihiutaletta lähdin hakemaan, mutta ne oli loppuneet. Yhteen kulmaan laitoin itse kasvattamiani höyhenheiniä, saa nähdä, tuleeko niistä mitään, kovin ovat vielä hentoja. En ole varmaan koskaan tykännyt istutuksistani näin paljoa, ehkä ensimmäistä kertaa tein omannäköiset istutukset, enkä laittanut värejä vain siksi, että muilla on. Päärapullakin on vain saniaisia, kuunliljoja ja tiarellaa, ei mitään kukkivaa.

Lidlin liljat saivat seurakseen siemenistä kasvatettuja sormustinkukkia, viime vuonna kasvatus ei onnistunut, nyt näyttää paremmalta, mutta en uskaltanut laittaa kukkapenkkiin, jäisivät siellä muiden jalkoihin. Kesä näyttää, kukkivatko tänä vai ensi vuonna. Väri taisi olla aprikoosi. Keijunmekot ehdin istutella purkkien reunoille ennenkuin huomasin, että amppeliin ei jäänyt yhtään. Sen verran pieniä ovat, että on varmaan ihan oivat paikat. Kelloköynnökset itivät huonosti eivätkä varmaan ehdi kukkaankaan, mutta terassin tolppaan toivoisin niistä silti rehevää kasvua kesän mittaan.

Painiskelin myös sen kanssa, että pitääkö joka kodissa olla isot näyttävät amppelikukat, joiden kastelusta tulee stressiä. Kysyin mieheltäkin, että onko juhlissa pakko olla sellaiset. Oli vähän hämmentynyt 🙂. Päätin, ettei pidä olla mitään, mitä itse ei halua. Meillä on piha täynnä kukkia ja olen maailman laiskin kastelija. Niinpä ostin vain kaksi pientä valkoista orvokkiamppelia, jotka ovat ihanat, toiselle on hyvä paikka, jossa on helppo hoitaa ja mahtui vanhaan nättiin amppeliin, toisen ehkä laitan vielä tavalliseen ruukkuun ja terassin hyllylle.

Alla ihanasti kukkiva rautatienomenapuu.