Tänä viikonloppuna on liihotellut enemmän perhosia kuin koko kesänä yhteensä. Sinipallo-ohdake on selkeästi meidän pihan perhosmagneetti. Aiemmin nauhukset ovat keränneet neitoperhoset, mutta nyt niiden paras kukinta alkaa olla jo ohitse. Syysasteri on toinen suosikki, siihen on valitettavasti iskenyt myös härmä, kuten kuvasta näkyy. Härmän pitäisi olla kuivan kesän harmi, mutta näköjään aika lyhytkin kuiva jakso riittää. Ohdakkeiden takana paistavat punaposkiset omenat ja tein niistä juuri syksyn ensimmäisen omenapiirakan. Rupisen kuoren kun kuorii, niin ovat ihan syötäviä, vaikka jossain kohtaa ajattelin niiden joutavan suoraan kompostiin. Ostin myös ensimmäistä kertaa elämässäni myskikurpitsan ja ajattelin yrittää tehdä siitä huomenna soppaa ja paraikaa uunissa paistuvat porkkanasämpylät. Selviä syksyn merkkejä putoavien koivunlehtien lisäksi siis myös keittiössä 🙂