Tänään meni hermo tähän sekavaan pöpelikköön ja kävin heti aamupalan jälkeen vielä pyjamassa hirveällä tohinalla selkeyttämään kukkapenkkejä. Katkoin suurimman osan kukkineista vuorikaunokeista ja revin juurineen kukkineet lemmikit. Illalla siirsin vielä sivupihalta valtaosan kuunliljoista pois ja ihmettelin, miksi ne sinne muutama vuosi sitten oikein siirsin. Suunnitelma selkeytyi sen verran, että toisen päädyn etureunaan jää vain rönsytiarellaa ja kevätkaihonkukkaa, jotka kukkivat alkukesästä ja niiden taakse sekaisin jalopähkämöä ja kanadanvuokkoa, jotka kukkivat keskikesällä. Keskivaiheille jäi vielä muutama suuri kuunlilja ja alkupäässä on etureunassa kaksi riviä mansikkaa ja niiden takana kahta eri kurjenpolvea. Pikkuisen selkeämmältä näyttää ainakin hetken, kunnes kasvit yrittävät taas rönsyillä toistensa tonteille. Täytyy yrittää vahtia niitä vähän tiukemmin jatkossa.

Kasvien siirtelyt tein tänään siksi, että meille on luvattu neljä seuraavaa päivää sadetta. Johan sitä neljä päivää nautittiinkin ihanasta auringonpaisteesta ja ehdittiin veneillä, uida, pestä mattoja, heittää tikkaa, pienoisgolfata ja grillailla. Nyt voi sitten hyvällä omallatunnolla syventyä lukemiseen, yrittää käyttää umpeen menevä sulkiskortti loppuun ja pestä pyykkiä.

Sivupihan alkupään kurjenpolvet

Sivupihan keskivaiheen kuunliljat, takana näkyvät vielä nupulliset jalopähkämöt ja kukkivat kanadanvuokot

Pihan puolella olkkarin ikkunan alla suuri jalopähkämöpenkki aloittelee kukintaansa

Vieressä samanväristä kurjenpolvea, jonka kukista vasta muutama on auennut, tämä on uusin kurjenpolveni, jonka alun sain kaverilta. Kurjenpolvia meiltä löytyy neljää eri sorttia, pinkki, violetti, valkoinen ja sininen. Lisääkin ottaisin.

Jalopähkämöiden toisella puolella on tätä samaa tuoksukurjenpolvea, jota löytyy ympäri pihaa