Ruusuntuoksua

Tein viikonlopun kunniaksi pienen kukkakimpun, vaikka eivät viikonloput näin lomalla juuri arkipäivistä eroakaan. Maljakkoon pääsi teresanruusuja ja kanadanvuokkoja. Olin ihan varma, että nuo vaaleanpunaiset pensasruusuni ovat tornionjokilaaksonruusuja, mutta kun eivät googlen mukaan niiltä oikein näyttäneet, niin kaivelin vanhan paperisen puutarhapäiväkirjan esiin ja sieltä löytyikin merkintä kahden teresanruusun ostosta heinäkuussa 2006. Ruusut ovat nyt kukkineet muutaman päivän, mutta viereinen juhannusruusu se ei vain saa nuppujaan auki helteestä huolimatta. Pensasruusut ovat kyllä ihania, vaikkakin jonkin verran työläitä. Kirvat ja toukat ovat enemmän tai vähemmän vaivana, samoin juuriversot. Ja piikkien takia rikkaruohojen kitkeminen ei ole mukavaa puuhaa. Mutta sitten kun kukkivat, saavat kyllä anteeksi kaikki vaivat. Ruusujen kukkiessa aamut alkavat aamun lehden haun lomassa tehdyllä nuuhkimiskierroksella ja päivän päätteeksi pitää vielä käydä nuuhkuttelemassa samalla, kun hamsterille etsiskellään voikukkia. Kesäaamut ja valoisat ja lämpimät kesäyöt ovat kyllä ihan parasta. Olen tänä kesänä päättänyt olla tuhlaamatta aamuja nukkumiseen, mutta en myöskään malta mennä nukkumaan paljon ennen puolta yötä. Homma onnistuu pienillä päivä- tai iltatorkuilla ja tupla-aamiaisella 🙂

ruusukimppu.jpg

ruusukimppu2.jpg

Teresanruusu, juurella pikkusydäntä. Pensasruusuille kannattaa varata runsaasti tilaa, tässäkin on vain yksi taimi, eikä se ole kuvassa edes kokonaan.

0107_teresanruusu.jpg

0107_teresanruusu2.jpg

0107_teresanruusu3.jpg

0107_teresanruusu4.jpg

Koti Sisustus

Ajan hermolla

Kesäkuun Kotipuutarha-lehdessä esiteltiin tunturipoimulehti otsikon ’Uusia kaunottaria siimekseen’ alla. Sen viljely on alkanut hiljattain, kun on huomattu kasvin käyttökelpoisuus etenkin reunuskasvina ja maanpeittäjänä. Perenna kuuluu Suomen luonnon alkuperäisiin lajeihin. Kerrankin voin sanoa olevani ajan hermolla (tai jopa edellä), sillä meillä tuo kaverilta saatu kasvi on kasvanut jo vuoden tai kaksi. Siinä on tosi kiva valkoreunainen lehti ja melko vaatimattomat kellertävät kukat.

tunturipoimulehti.jpg

Samalla kerralla sain myös jättipoimulehteä, joka on mielestäni yllättävänkin suosittu kasvi. Itselläni on vähän vaikea päästä eroon rikkaruohomielikuvasta, kun olen sitä pienempää rikkaruohoserkkua jonkin verran pihasta kitkenyt. Mutta olisihan tuokin toki tosi hieno naapuri monelle kasville, pitääkin vähän selvitellä, minkä kaverina pääsisi parhaiten oikeuksiinsa, nyt kasvaa yksikseen vähän vaatimattomassa paikassa etupihalla pihlajan varjossa.

jättipoimulehti.jpg

Yksi lempiakileijalajikkeistani on myös päässyt kukkaan ja niinhän siinä on käynyt, että sekin on toisessa kohtaa pihaa onnistunut risteytymään. Kyseessä on Nora Barlow, jonka terälehtien pitäisi olla terävät. Vähän on huono omatunto, kun näinhän ne alkuperäiset lajit äkkiä katoavat kartalta, mutta kovin helposti tuo kyllä näkyy tapahtuvan, kun nimenomaan tuo taimi kasvaa vielä keskellä neilikkaruusua ja vähän syrjempänä muista akileijoista. Vasemmalla aito ja oikealla risteymä, jossa kaikki kukat ovat erilaisia kuin alkuperäisessä, mutta myös keskenään vähän eri näköisiä.

Nora_barlow_akileija_10.jpg

Ja koska kukkivia on nyt niin paljon, niin tässä vielä pari uutta kukkaan päässyttä, eli vasemmanpuoleinen tuoksu(?)kurjenpolvi ja oikeanpuoleisin kanadanvuokko. Keskellä viiruhelpi ja mukavantuoksuinen illakko.

tuoksukurjenpolvi_viiruhelpi_illakko_kanadanvuokko.jpg

 

Koti Sisustus