Patjarikko

Tänään olen leikkinyt paljasta ja peitä -leikkiä aamusta saakka. Juuri kun sain keinun, viimeiset terassilaatat ja ensimmäiset kolmista rappusista öljyttyä, tuli ensimmäinen sadekuuro. Suurinta terassilaattaa en saa itse liikutettua, joten ei kun pressua päälle, samoin rappusille. Ja sitten hetken päästä pressu pois ja taas 10 minuutin päästä takaisin. Siinä ohessa pinosin pienemmän puukasoista terassille jatkamaan kuivumista. Saa nähdä, koska saadaan kärrättyä suurempi kasoista vajaan. Jalkapallokauden käynnistyminen yhdistettynä lintujen kevätmuuttoon tekee kolmen miehen loven meidän viikonlopun työreserviin. Ja juuri kun olin ihan poikki ja ajattelin korkata hyvin ansaitun Happy Joen, tajusin, että ei siellä jääkaapissa paljon muuta ollutkaan. Ja ei kun pyörän selkään ja ruokakauppaan. Positiivisena yritän ajatella, että kun viikot tekee töitä pelkillä aivoilla, niin viikonloppuna voi sitten rentoutua fyysisellä työllä, mutta ihan aina en itsekään tuota usko.

Eilen nappasin puuöljykaupoilla matkaan yhden Cunningham’s White -alppiruusun, kun oli niin edullinen ja täydessä kukassa ihan lumoavan kaunis. Sen voisi nyt ehkä tuon puukasan paikalle istuttaa, mutta alle tarvisi kärrätä pari kärryllistä kompostia, mihin en kyllä taida tänään enää taipua. Ilta-aurinkokin yrittää kyllä taas houkutella pressua poistamaan, mutta ähäkutti, siihen halpaan en enää mene 🙂 

Muutama räpsy vielä eiliseltä (pikkusydän, ukkolaukka, alppiruusu, punalehtinen kallionauhus, särkynyt sydän, tulppaani)