Hyötypuutarhan kuulumiset

Lapset viettivät pari päivää mummulassa iPadin ja kameran kera enkä saanut kuvattua, joten bloggailukin hyytyi. Lisäksi otimme miehen kanssa ilon irti ja vietimme vapaaillan ravintolassa ja terassilla. Tampereella on Ratinassa mukava uusi kelluva terassi Laituri, jonne pääsee Laukontorilta uutta siltaa pitkin. Ja illalla fillarilla kotiin, tuli kilometrikisaankin taas mukavasti kilometrejä. Niin ja vielä löydettiin vahingossa ihana design-huonekalukauppa, olin heiltä ostanut sisustustapahtumasta nämä aivan älyttömän kivat ja toimivat kierrätyskassit,

kassit.jpg

mutten tiennyt, missä liike on. Olimme sulkemisaikaan liikkeellä, joten ehdin napata mukaan vain yhden ihanaisen lampunjohdon ja senkin mies unohti työpaikalle, toivottavasti muistaa tuoda huomenna. Pari muutakin juttua on sieltä ihan pakko saada. No niin, eksyinpä lievästi aiheesta eli siitä hyötytarhasta.

Lämmintä piisaa ja kaikki kasvaa ihan hurjasti. Tätä tahtia pihassa ei elokuussa kuki mitään ja meillä on silloin isot juhlat, kääks! Hyötytarhassakin tapahtuu. Herneille olisi pitänyt jo laittaa kepit, mutta olen ollut laiska, enkä ole jaksanut hakea niitä. Keväällä taas olin liian puuhakas ja haketin tuoksuvatun oksat, ne olisivat olleet oivia hernekeppejä. Perunantaimetkin ovat jo aika isoja, olisikohan nekin pitänyt jo mullata?   Mansikat kukkivat täyttä häkää, paikka on ehkä aavistuksen liian varjoinen, kun kasvavat noin kovin isoiksi ja tuuheiksi.

Ja koristepuolella on perinneperenna illakko alkanut kukkia. Se kannattaisi istuttaa lähelle oleskelualuetta, koska tuoksuu mukavasti. Minulla on vain tätä lilaa, mutta naapuristossa on valkoistakin. Illakko kasvaa kuulemma joskus kaksivuotisena, mutta minulla se on kyllä ihan monivuotinen.

Viimeisessä kuvassa on sama kuunlilja, kuin tässä http://www.lily.fi/blogit/vihreita-unelmia/yhden-yon-ihme, se on melko lailla kasvanut puolessatoista viikossa.

Lista tällä hetkellä kukkivista perennoista: särkynyt sydän, pikkusydän, akileija, lemmikki, rönsytiarella, orvokit, sammalleimu, rönsyleimu, laukat, bellis, vuorikaunokki, tulikellukka, vuohenjuuri, pikkutalvio. Alppiruusut, alppikärhö, syreenit, virpipajuangervo ja viimeiset tulppaanit ja narsissit kukkivat myös. Seuraavaksi odottelen ensimmäistä pionia avautuvaksi, pyöräreitin varrella on jo hyvän aikaa kukkinut upea tillipioni. Sellaisen hankin heti, kun keksin sille paikan. Myös ekat kurjenmiekat kukkinevat lähiaikoina, niitä minulla on viittä eri lajia, ovat yksi suosikeistani, vaikka kukinta onkin turhan lyhyt.

herneet.jpg

 

 

mansikat.jpg

perunat.jpg

 

illakko.jpg

kuunlilja.jpg

Puheenaiheet Sisustus Vastuullisuus

Päivän perennat & lapsuusmuistoja

Sinivalkoista näyttää pukkaavan edelleen. Vuorikaunokki on nyt helteiden innostamana aloittanut kukinnan oikein kunnolla. Tämäkin on kiitollinen perusperenna, leviää kyllä ehkä vähän liikaa ja kaipaa kuumalla kelillä kastelua, mutta toisaalta kukkii komeasti ja usein vielä kahdesti, jos leikkaa ensimmäisen kukinnan jälkeen alas. On myös oikein hyvä leikkokukka eli ruiskukat kannattaa vaihtaa vuorikaunokkiin. Tiklit tykkäävät näiden siemenistä, joten syksyllä kannattaa jättää varret leikkaamatta.

Ensimmäiset akileijat kukkivat jo myös. Niiden kukinta on aina siitä mielenkiintoinen, että koskaan ei tiedä, minkä värinen kukka mihinkin paikkaan puhkeaa. Minulla on näitä varmaan kymmentä eri sorttia, yksinkertaisia, kerrottuja, monivärisiä, valkoisesta lähes mustaan lilaan. Lisäksi epäilen, että risteytyvät itsekseen, tässäkin valkoisessa näkyy aavistus sinistä.

Kuvaan pääsi myös sammalleimun isoserkku, rönsyleimu. Kukkia tosin on ainakin minulla huomattavasti harvemmassa, mutta ovat paljon isompia, korkeampia ja kauniimpia. Pitäisi siirtää tuota vähän parempaan paikkaan, niin näkisi, josko saisi samanlaisen kukkamaton aikaiseksi kuin sammalleimu. Muuten on levinnyt ihan mukavasti.

And last but not least, orvokki. Tällä on varmaan joku tarkempikin nimi, mutta sitä en muista, kasvaa villinä ja kukat ovat pienet ja kirjavat. Lapsuudenkotini takana on kallio, jonka reunalla näitä kasvoi valtoimenaan ja kasvaa jonkin verran edelleen. Tämäkin on sieltä kotoisin ja aina näiden kukkiessa muistan, kuinka kalliolla mentiin pistettä ja pistepuuna oli aivan reunalla kasvanut iso mänty. Täytyykin käydä katsomassa, onko se vielä pystyssä, siitä kun on jo vierähtänyt jokunen tovi 🙂

Kesälomaa ootellessa.

vuorikaunokki.jpg

akileijavalkoinen.jpg

akileijakerrottusininen.jpg

rönsyleimuoikea.jpg

orvokki.jpg

 

 

 

Suhteet Sisustus Oma elämä