Terassi

Lueskelin vanhaa Viherpiha-lehteä, jossa lukija valitteli, että juttujen pihoista ei saa kokonaiskuvaa. Aloin sitten miettiä omia kuviani ja totesin, että nekin ovat yleensä kovin rajattuja ja keskittyvät juuri sillä hetkellä kauniisti kukkiviin kohtiin ja esimerkiksi meidän terassista ei taida olla yhtään juttua, koska olen odottanut hetkeä, jolloin se olisi täydellinen. Eli se olisi siisti ja puhdas ja tekstiilit ja kalusteet olisivat täydelliset ja kaikki kasvit kukkisivat upeasti. No sellaista päiväähän ei tule siis ikinä. Niinpä otin härkää sarvista ja kuvasin illalla terassin sellaisena kuin se on joka suunnasta. Itse kasvatetut kukat eivät vieläkään kuki kunnolla, isoissa pasuunakukissa ei ole edes nupun nuppua. Onneksi iso vaaleanpunainen vaahtera-aulio sentään kukkii. Kalusteet ovat alkaneet näyttää kovin raskailta ja laudoitus järkyttävältä. Mutta sellainen se meidän terassi nyt vain on ja tulee varmaan jonkin aikaa olemaankin. Toivottavasti muistan katsoa tämän jutun ensi keväänä ja olla silloinkin ostamatta ainuttakaan kesäkukkasta, nämä ovat kaikki monivuotisia tai itse kasvatettuja, kaverilta sain samettiruusut ja siskolta pöydällä olevan kellokukan. Ja yhtään enempää ei mahtuisi.

Keinulta ovelle päin

Ovelta keinulle päin

Vaahtera-aulio

Elämäni ensimmäise samettiruusut (kaverin kasvattamat)

Ovelta pihamaalle päin

Ovelta keinulle päin

Runkoruusu

Talon päädystä terassille päin, terassi on jonkin verran pihaa korkeammalla

Villiviini

Nyt selvisi kuvakoko-ongelmat. Pojan kameralla tulee erimuotoisia kuvia kuin omallani, jolloin muuttaessani korkeuden samaksi, tulee leveydestä eri. Täytyypä säätää ne kohdilleen.