Illallinen Ravintola C:ssä ja samppanjabrunssi kotisohvalla

Kävimme perjantaina Ravintola C:ssä syömässä ja juomassa pidemmän kaavan mukaan, koska meillä oli poikaystävän kanssa vuosipäivä numero kolme. All in all ruoka oli hyvää – lihat, kalat, tryffelirisotto liemet ja kastikkeet loistavia mutta kuha- ja haukimukkeet olivat aikamoisia tytinöitä ja sellerijälkkäri oli ehkä hieman turhan eksoottista omaan makuun.Viinit olivat tosin aivan ihania ja tykkäsin erityisesti siitä, että puna- ja valkoviinejä oli vuorotellen ja suklaajälkkärin kanssa oli perinteisen sherryn/portin sijaan konjakilla väkevöityä rypälemehua! Tarjolla oli myös Beaujolaisin alueen punkkua, mitä en ollut ennen maistanut. Ihanaa sekin.

Aiheesta on käyty aiemminkin verkossa keskustelua, mutta 11 ruokalajia viineineen + aperitiivi on aikamoinen määrä alkoholia. Yleensä olen jättänyt ihan suosiolla osan viineistä juomatta, mutta tällä kertaa viinit olivat todellakin niin hyviä, ettei juopumiselta vältytty. Onneksi lauantaiaamuna sai huuhtoa muiston sohvalta havahtumisesta klo 03:42 meikit kasvoilla ja vaatteet päällä… pitäähän sitä ihmisen nyt levätä hetki ennen sänkyyn siirtymistä hieman nuutuneen olon parilla lasilla kuohuvaa ja murustelemalla croisantteja syliin tunkevan mäyräkoiran päälle. Ja joojoo tiedän, viinipaketin voi ottaa myös puolikkaana, mutta mitä hauskaa siinä olisi, jos seuraavana päivänä ei olisi mitään tekosyytä ostaa voitaikinaleivosten lisäksi Aamuruskon valkosuklaakuorrutettua vaniljadonitsia?

Oli ollut muuten aikaa edellisestä Veuve Clicquot Brutin 47,70€ maistelosta. Hyvää se oli. Miniminiminiminipienet kuplat, kevyt paahde ja lempeä hapokkuus. Enemmän aperitiivi kuin ruokasamppis. Harmi vain veiviä tuskin löytää koskaan laivojen tai tax free -myymälöiden tarjouksista.