Eettiset viinit I/IV: Luomuviinit
Tässä viikottaisessa juttusarjassa kerron luomu-, biodynaamisista, sulfiitittomista ja reilun kaupan viineistä. Aloitetaan luomuviineistä, ensviikolla sit biodynaamisiin!
Yksinkertaistetusti luomuviini on viiniä, joka on tuotettu luonnonmukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että viinirypäleiden viljelyssä, kuten muidenkaan luomukasvien viljelyssä ei ole käytetty keinotekoisia hyönteis-, kasvi-, tai homemyrkkyjä. Tästä syystä luomuviljely onkin helpompaa alueilla, joilla home ja sienet eivät ole riesana.
Viinin tuotanto jakautuu kuitenkin kahteen osaan: siihen, mitä tapahtuu viinitarhalla ja siihen, mitä tapahtuu kellarissa. EU:ssa luomulainsäädäntö viinin molempien valmistusvaiheiden suhteen astui voimaan vuonna 2012. Luomua. Ilman muuta. –sivustolla oli mielestäni tiivistetty hyvin EU:n luomuviinilainsäädännön viininvalmistusta koskeva osa, joten lainausmerkeissä olevat pätkät ovat sieltä.
”Rikkidioksidia tai sulfiittia käytetään estämään viinin hapettumista sekä villihiivojen ja maitohappobakteerien kasvua ja entsyymitoimintoja.”
Sulfiitit ovat siis säilöntäaineita, sillä ne tappavat bakteereja.
”Luomuviineihin rikkidioksidia tai sulfiitteja saa lisätä kuitenkin vähemmän; punaviineissä enintään 100 mg/ ja 150 mg/l valko- ja roseeviineissä. Tavanomaisissa viineissä sulfiittia saa olla 50 milligrammaa enemmän.”
Luomuviineissä toki on sulfiitteja, mutta hieman vähemmän kuin tavanomaisissa viineissä. Jos siis koet olevasi sulfiittiyliherkkä, kannattaa välttää valkoviinejä, sillä punaviineissä tanniinit ja korkeampi alkoholipitoisuus suojelevat viiniä pilaantumiselta.
”Monet tavanomaisessa viininvalmistuksessa käytetyt menetelmät kuten tiivistäminen jäähdyttämällä, alkoholin poistaminen, sorbiinihapon käyttö, elektrodialyysi ja kationinvaihtohartsien käyttö on kielletty luomuviinin valmistuksessa, sillä ne muuttavat viinin koostumusta.”
Jos mietitään, että viinipullo maksaa Alkossa kahdeksan euroa, saa tuottaja viinistä alle euron ja rypäleitä kuluu noin 1,2 kg 0,75l valmistamiseksi. Näin pienillä tuotantokustannuksilla on lähes mahdotonta olla ihan nöpönuukana rypäleiden laadusta ja antaa tuotantoprosessin venyä. Viinin käyminen saadaan pysähtymään halutusti esim sorbiinihapolla tai elektrodialyysillä, jonka käyttö on viinin jäähdyttämistä halvempaa.
Se sitten, miten luomuviljelyn yksityiskohdat määritellään EU:n ulkopuolisilla viinintuotantoalueilla, riippuu luomusertifikaatin myöntäjästä. Luomusertifiointeja myöntävät monet eri tahot kuten esimerkiksi Ranskalainen ECOCERT, joka sertifioi myös kosmetiikkaa ja maataloustuotteita, Argentiinalainen ARGENCERT ja Uuden-Seelannin BIOGRO. EU:n ulkopuolisissa maissa voidaan myös käyttää EU:n koivunlehti –luomusertifikaattia. Sertifiointi ei ole ilmaista ja luomuun siirtymisessä viljelijällä on kolmen vuoden odotusaika, jolloin viininviljelyn tulee olla luonnonmukaista, mutta sertifiointia ei vielä voi käyttää. Tämän odotusajan tarkoituksena on palauttaa viinitarhan maan luonnollinen tasapaino.
Olin vähän aikaa sitten Essi Avellanin viinikoulussa ja yksi luennoista oli luomu-, fair trade-, ja biodynaamiset viinit. Essi kertoi, että vielä kymmenen-viisitoista vuotta sitten luomuviinit olivat pääsääntöisesti aika epämiellyttävää kamaa, mutta luomuviinien tuotanto on parantunut huimasti.
Itse en tee viininostopäätöstä luomuleiman perusteella – en siis osta tai jätä ostamatta sen vuoksi, että viini olisi luomua. En oikein osaa selittää miksi – ehkä ajattelen, että halvoissa viineissä luomu ei välttämättä ole niin laadukasta ja kalliimmissa viineissä viinintekijä ”tietää mitä tekee”, eli toimii parhaaksi katsomallaan tavalla. Toisaalta ostan luomua, jos joku suosittelee minulle viiniä, joka on luomua.
Sain Norexilta maistettavaksi kaksi espanjalaista luomuviiniä, Alicantesta olevan Laudumin ja riojalaisen QP:n.
Laudum Nature Barrica Monastrell Petit Verdot 2013, 7,98 €
Alue: Alicante Rypäleet: Mourvédre ja Petit Verdot Kypsytys: 4 kk uudessa tammessa
Tuoksuu miellyttävältä. Marjaiselta, kirsikoilta, karhunvatukoilta, vähän makeahkolta, Villen mukaan myös vähän orkideoilta. Tanniinit tuntuvat suun etuosassa, vähän sillä tavalla, kuin nuolaisisi männyn kaarnaa ja viini maistuu raikkaalta, marjoilta ja mausteilta. Oikein hyvä!
Hinta-laatu –suhde erittäin kohdillaan ja bonusta hyvästä, epämehukeittomaisesta suutuntumasta.
Alue: Rioja Rypäleet: Tempranillo Kypsytys: 16 kk ranskalaisessa tammessa
Huhhuh, miten rustiikki tuoksu. Vähän heinää ja tallia, mutta myös kypsää luumua, mansikkaa ja mausteita joka toistuvat tasapainoisessa, mutta tuoksua kevyemmässä maussa. Jotenkin tulee Zinfandel mieleen. Tanniinit eivät ole ärhäkät, mutta ne vetävät suun kuivaksi. Viinin jälkimaku on lämmin ja paahteinen, ei sellanen ällötamminen, ja mukana on vähän viikunaista meininkiä. Pelkältään voi olla vähän haasteellinen, koska viinissä on myös kivasti happoja, mutta lihaa ja flosoa sisältävän ruoan kanssa toimii varmasti ja Suvi sur le vifin QP:lle suunnittelema resepti näyttikin jo ihan mielsin hyvältä. Kivaa, että vähän laadukkaampaakin viiniä saa luomuna.
Mitä mieltä te olette luomuviineistä? Ostatteko vai jätättekö ostamatta? Ja jos hei on jotain lisättävää, korjattavaa tai kysyttävää, niin kommentoikaa <3
Lähteet:
Maistuisiko lasi luomuviiniä?
Organic wine, defined
Conversion to organic wine production: exploring the economic performance impacts
