Ihmeelliset elämäni ihmiset

Kaiken tämän maailman turvattomuuden, epävarmuuden, epärehellisyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja muun ikävän päälle mun on nyt pakko todeta että

kuinka mahtavia ihmisiä maailmassa onkaan,

kuinka mahtavia ihmisiä elämän aikana voi kohdata,

kuinka mahtavia ihmisiä voi saada osaksi omaa elämää,

kuinka mahtavaa on kun joku haluaa oppia tuntemaan juuri sinut

ja kuinka mahtavaa on, kun tiedät että he ovat siellä – kaukana tai lähellä, mutta että ovat.

tallinn9.jpg

Olen miettinyt monta kertaa että ansaitsenko heitä elämääni? Mitä olen tehnyt oikein, että juuri he haluavat olla juuri minun kanssa tekemisissä, päivästä ja vuodestakin toiseen? Olenko kohdellut heitä tarpeeksi hyvin, niin hyvin että he silti jaksavat pitää minuun yhteyttä vaikka kohtaamisissamme olisikin taukoja, jopa vuosien? Mikä tekee minusta kaiken sen arvoisen, tai heidän arvoisen?

Olen teistä niin onnellinen ja kiitollinen, mutta samalla ihmeissäni. Niin ihmeissäni etten löydä enää sanoja. Vähän kliseisesti sanottu mutta – kiitos, että olette.

sun.jpg

Sydämellistä alkavaa marraskuuta!

Muistakaa rakastaa niitä mahtavia ihmisiä elämässänne, tunnelmoida kynttilöiden valossa ihan antaumuksella ja nauttia niistä harvoista auringonsäteistä näin pimeimpään aikaan vuodesta.

 

// Love those amazing people in your life, everyone who’re still there no matter what. They’re supposed to be there, they have some kind of reason to be ’cause everything in life happens for a reason. That’s the one and only truth. Hold on them, but always open your heart for new amazing people.

The people you love, candles and a few sun rays on this dark time of the year – enjoy them with all your heart. And remember, there’s always something beautiful in the dark, too.

 

xx Vilhelmiina

Kommentit (12)
  1. Kauniisti sanottu ja varmasti ansaitset heidät elämääsi 🙂

  2. Oi, ihana postaus. Näitä juttuja itsekin aina välillä pohdin, varsinkin kun oon itse joskus tosi huono pitämään yhteyttä. Kivaa marraskuuta!

    1. Voi kiitos <3

      Mullakin toisinaan on se ongelma, että mukamas on vaikea ottaa se kännykkä käteen ja ihan soittaa rakkaille, eikä aina tekstata. Mutta nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja saanut soitettuakin muutamille, ja se on hyvä askel jo se! 

      Ystävyyttä kun pitää hoitaa, molemmin puolin. Läheiset ihmiset ympärilläsi ei ole itsestäänselvyys, joillakin kun ei ole ketään.

      Kivaa marraskuuta myös sulle – se luuri käteen vaan ja soittelemaan, et tuu katumaan! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa