Onko kukaan muu huomannut, että ruoka on esillä nykyään ihan joka paikassa? Mediassa, lehdissä, päivittäisissä puheenaiheissa, ja mitä vielä. Ja koska ruoka on uusi uskonto, haluan minäkin osallistua keskusteluun ja kirjoittaa oman mielipiteeni ruoasta.
Joka toinen televisiomainos on ruoka-aiheinen, joka toinen televisio-ohjelma on jokin kokkiohjelma, joka toisessa televisio-ohjelmassa keskustellaan ruoasta ja väitellään mikä on terveellistä ja mikä ei (tietenkin niin, että jokainen ”terveysasiantuntija” kertoo oman mielipiteensä ja jokaisella heistä näyttää olevan erilainen käsitys ruokavaliosta). Lehdissä esiintyy ruoka-ohjeita enemmän kuin laki sallii, jopa sisustuslehdissä (ihan kuin kokkikirjoista tai internetistä ei löytyisi niitä tarpeeksi; kirjoitat sinne Googleen vain ”mustikkapiirakka”, valitset sitten niistä sadasta ohjeesta mieleisesi, helppoa?). Lehdissä on kirjoituksia ”oikeista” ruokavalinnoista ja samalla meitä valistetaan vääristä, ihan kuin olisi rikos jos joku nauttii sokerimunkin päivässä – kuitenkaan terveyttään menettämättä.
Välitettiinkö ruoasta ennen 2000-lukua näin paljon? Varmasti välitettiin, mutta silloin ei ollut rikollista syödä sokerimunkkia päivässä, ilman että joku olisi huomauttanut mistään huonosta omastatunnosta.
Kokeista on tullut seksikkäämpiä hahmoja kuin palomiehistä? No, ei minua haittaa, en todellakaan kiellä sitä että kokkaava mies on luultavasti joka naisen unelma. Kuka haluaa syödä päivästä toiseen einesruokaa – kun kaiken voi tehdä itse, niin paljon maukkaammin ja halvemmalla. Ei siihen tarvitse kuin kaksi kättä ja ehkä tunnin tai kaksi. Jos on niin vaikeaa löytää aikaa, tee edellisenä iltana valmiiksi seuraavan päivän ruoat. Hyvin yksinkertaista. Jos se ei tunnu yksinkertaiselta – ajattelet liikaa. Joten älä ajattele – tee. Oli lopputulos sitten mikä tahansa – olet ainakin yrittänyt!
Valmistan itse kaikki ruokani, olen aina valmistanut ja tulen valmistamaan, sillä itseasiassa kokkaaminen ja leipominen on terapeuttista. Ainakin jos saan olla yksin keittiössä puuhaamassa. Mutta kokkia minusta ei koskaan tule, tämä harrastus saa jäädä ihan omaan keittiöön. Ravintoloita ja kahviloita suosin vain spesiaalitapauksissa, tapaamisissa ja etenkin ulkomailla.
Älä käytä ”superfoodeja”, jos ne eivät tee oloasi paremmaksi.
Syö juustohampurilainen maukkaalla pekonilla, mutta jos se tekee olosi jälkeenpäin huonovointiseksi, miksi sen söisit?
Eli hyvä ihminen; syö mitä haluat! Mutta älä valita huonoa tai väsynyttä oloa, tukkoisuutta tai mitään muutakaan, minkä todennäköisesti se ruoka (muuten terveelle) ihmiselle aiheuttaa.
Kaikki mitä syöt tai juot, näkyy voinnissasi – vaikka et sitä edelleenkään usko. Et ehkä usko, jos et ole koskaan testannut muita ruokavalioita tai tehnyt muutosta ruokavalioosi. Mutta jos nykyinen ruokavaliosi on sinulle juuri täydellinen, tunnet olosi virkeäksi ja hyväksi, älä todellakaan vaihda sitä! Se on juuri sinulle hyvä, silloin sinulla ei ole syytä kokeilla mitään muita ”hittidieettejä” vaikka muut sellaisia suosittelisivatkin.
Uskon todellakin siihen, että oma keho kertoo mitä se haluaa. Itse noudatan tätä.
En käytä valkoista sokeria, sillä sitä minun ei tee koskaan mieli – ehkä olen nuorempana saanut yliannostuksen sokeria minkä vuoksi sitä ei enää tee mieli. On hauskaa huomata, että omenakin maistuu jo ihan liian makealta, kun on jättänyt sokerin pois. Ja jos jossain juhlissa on tarjolla kakkua, en pysty syömään kuin pienen siivun etten tule huonovointiseksi. Olen todella onnellinen, että en ole enää sokerikoukussa.
En myöskään juo maitoa, en ole juonut moneen vuoteen, sillä saan kalsiumit ja vitamiinit muualta kuin lehmästä – ja viimeksi kun minut tutkittiin, niin tulosten mukaan omistan vahvan ja terveen luuston, joten minun ei ole mikään pakko sitä maitoa juoda. Geenit saattavat myös vaikuttaa tähän.
En osta koskaan punaista lihaa, jostain syystä sitä ei minun kauppakoristani koskaan löydy. Hassua kyllä, vaikka en ole vegaani tai noudata mitään kasvisruokavaliotakaan. En todellakaan kieltäydy pihvi-illallisesta, jos se liha on hyvälaatuista ja mieleni tekee mehevää pihviä. Enkä kieltäydy hiihtolenkin jälkeen nuotiomakkarasta, sillä mielestäni makkara ulkotulella paistettuna maistuu silloin taivaalliselta (kuka oikeasti paistaa tomaattia ulkotulella, vielä talvella?), ja muutenkin makkaraa syön ehkä kerran vuodessa.
Kauppakorini vain täyttyy kasviksista, linsseistä ja pavuista, hedelmistä, kananmunista, kalasta, kanasta silloin tällöin, kuivasta leivästä tai kauraleivästä, kaurahiutaleista, pähkinöistä ja avokadoista hyvän rasvan lähteenä. Aina sieltä jotain uuttakin löytyy, kuten viimeaikoina olen tykästynyt kookosmaitoon, olen ollut koukussa kookoksen makuun jo 3 vuotta. Sokeritonta maapähkinävoita käytän uunipuuron kanssa, jolla herkuttelen. Siis herkuttelen puurolla. Kyllä. Kuulostaa ehkä jonkun korvaan oudolta, mutta ette tiedäkään kuinka hyvää uunikaurapuuroa osaan tehdä, marjoilla tai hedelmäpaloilla vuorattuna. Ja kyllä, vaikka en käytä maitoa, ostan silloin tällöin lehmänmaitopohjaista kovaa juustoa, piimää tai kreikkalaista/turkkilaista jogurttia. Eli en ole ehdoton. Feta-juuston pitää kyllä olla lampaan-/vuohenmaidosta tehtyä, aitoa kreikkalaista.
Mitä juomiseen tulee, juon ainakin noin kaksi litraa vettä päivässä. Rehellisesti sanottuna, muuta en osaa juoda. Kesällä appelsiinimehusta ja vichysta tehtyä sekoitusta, mutta mieluummin nautin hedelmät hedelminä. Alkoholia tulee nautittua h-a-r-v-o-i-n eli vain muutamia annoksia, riippuen aivan vuodesta.
Hyvä ruoka on hyvää – ja tekee sinut hyvinvoivaksi ihmiseksi. Eli kuuntele kehoasi, syö sitä mikä on hyväksi juuri sinun hyvinvoinnille ja arvosta kehoasi. Ei sinun tarvitse olla vegaani, vaikka sinun paras ystäväsi olisikin sellainen. Eikä sinun tarvitse syödä sitä äidin valmistamaa uunimakkaraa, jos et halua syödä punaista lihaa. Sinun ruokavaliosi on sinun omasi, eikä kukaan sitä saisi arvostella.
// Just talking about food – how the food is the new religion. Just follow your own diet, eat those foods what is suitable for your mind and body. Your body tells you what is good just for you.
xx Vilhelmiina
