Maaliskuu on maata näyttänyt ja hyviä kirjoja tarjonnut. Oikeastaan vain todella hyviä kirjoja, dekkarit ovat jatkaneet suosikkinani, mutta muutama kevyempi feelgood- kirjakin on jo livahtanut joukkoon. Tässäpä miniarviot lukemiini kirjoihin, nappaa vinkit omaan hyllyysi.

📖 Ruth Kvarnström-Jone Halleholm- kotiinpaluu on aivan ihana sukusaagan sarjan avaus. Kirja on täynnä aivan ihanaa täydellistä juonittelua, vanhoja perintösääntöjä, pullan tuoksua, selviytymistarinoita ja rakkautta.

Lovisa palaa Lontoosta Ruotsiin vanhaan kotikaupunkiinsa Halleholmiin menetettyään työnsä ja poikaystävänsä. Lovisa on perinyt isovanhempiensa vanhan kiinteistön, jossa on toiminut heidän toimenstaan leipomo ja ompelimo. Lovisan suvun ja Halleholmien sukujen vanhat sukuriidat nostavat jälleen päätään samalla kun Lovisa pohtii leipomon kohtaloa ja omaa uutta alkuaan.

Karisto 2024, 404 sivua (Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta).

🎧 Helmi Kekkosen Vieraat on moniulotteinen tarina samoihin juhliin valmistauvista ihmisistä ja heidän elämän vaiheistaan jotka lomittuvat toisiinsa. Kertomus erilaisista onnista ja peloista.

Kirja lähti vetävästi liikkeelle, mutta loppu jäi laimeahkoksi.

Siltala 2016, 191 sivua.

📖 Ihanaa taattua dekkarialaatua olen jatkanut peräti kolmella Denise Rudbergin Marianne Jidhoff-dekkarisarja osalla, Neljä kertaa kosto, Kuuden metrin syvyydessä,  Seitsemän syytä kuolla. Näistä ei vain voi saada tarpeekseen, harmi kyllä minulla on nyt menossa viimeinen kirja tähän sarjaan joka on suomennettu, tiedän että ruotsiksi näitä on ilmestynyt kolme lisää ja vielä joulukirjakin. Toivottavasti nämä suomennetaan pian.

Into

🎧 Pauliina Suden cozy crime- sarja on saanut uuden osan, Polttopisteen. Kesäinen festari saa jo alkuunsa ikävän alun kun nuori mies kuolee allergiseen reaktioon, etsivä Tuulia Raja saa huomata myös muuta ilkivaltaa festareita kohtaan päivien edetessä, sekä uuden ruumiin.

Kelpo kevyt dekkari, välillä liiaksikin huvittavaa tekstiä ollakseen dekkari.

Tammi 2024, 288 sivua.

🎧 Kotiapulaisen salaisuus Freida McFaddenilta oli todella odotettu kirja, koska Kotiapulainen oli niin loistava kirja. Kirja ei tuottanut pettymystä nytkään, viimeiseen sekuntiin saakka tilanteet muuttuvat, vaikka sitä kuinka lukijana luulee tietävänsä.

Millie saa uuden työn varakkaan pariskunnan kotiapulaisena. Kun Millie pitää asunnon siistinä ja kokkaa ateroita, hän ymmärtää että pariskunnan sairaalla vaimolla ei ole kaikki hyvin. Pariskunnan mies on kieltänyt Millietä häiritsemästä vaimoaan,mutta Millie ei saa rauhaa kun pyykin seassa on vaatteissa veritahroja. Millie lähestyy kaikesta huolimatta vaimoa ja vierashuoneen ovi avautuu…

Otava 2024, 316 sivua.

🎧 Yrsa Sigurdardottir Näen sinut on ensimmäinen dekkari, joka hieman kauhistuttu raakudellaan minua. Näen sinut aloittaa Musta jää- dekkarisarjan. Kirja on todella hyvä ja koukuttava, mutta raaka on meno. Hyytävä dekkari.

Naapuri on huolestunut naapureistaa, joista ei ole viikkoon kuulunut mitään. Perhe ei tule avaamaan ovea, joten naapuri päättää mennä sisään tarkistamana tilannetta. Näky talossa on kammottava, ja tästä alkaa rikostutkinta joka kääntää perheen mysteerit nurin ja samalla rikostiimi joutuu kohtamaan myös omia menneisyyden kipupisteitään.

Yrsa Sigurdardottir on minulle uusi tuttavuus jännityskirjallisuudessa, mutta uskon että tartun piankin hänen aiempiin teoksiinsa.

Otava 2024,349 sivua.

🎧 Harmaat mehiläiset Andrei Kurkovilta oli kirjavinkki täältä blogin kommentoista lukijalta. Suosittelia kehoittikin minua heittämään kannen perusteella ennakkoluulot romukoppaan, melko kauan kirja odottelinkin äänkirja hyllyssäni ennenkuin tartuin tähän. Mutta kannatti tarttua.

Ukrainan sodan alkuvaihe on menossa, mehiläishoitaja asuu pienessä kylässä enää kahdestaan vanhan vihamiehensä kanssa, kaikki muut ovat lähteneet, mukaanlukien mehiläishoitajan vaimo ja tytär. Kylä on jäänyt jo aikoja sitten vaille sähköä ja elämä on yhtä sinnittelyä, mutta tärkeitä ovat mehiläiset.  Kevään tullen mehiläishoitaja lähtee matkalle viemään mehiläisensä rauhaisaan paikkaan, matka tarjoaa separatisteja, venäläisiä miehittäjiä, Krimin tataareja ja  sodan monenlaisia uhreja. Koskettava teos, josta löytyy lempeää otetta.

Otavan kirjasto 2023, 391 sivua.

🎧 Anssi Hemmilän Vastamelu on pandemia-aikaan sijoittuva romaani helsinkiläisistä ja kaikista elämän kohtaamisista ja mahdollisuuksista. Kirja oli jotenkin liikaa, maalaisella meni yli tämä valintojen mahdollisuus ja korona-aika oli vielä lisäksi hieman liikaa tähän, ihan yllätyin kun kirja olikin näin tuore julkaisu. Pintaliitoinen kirja.

Tammi 2024, 318 sivua.

🎧 Maija Kajannon Sitruunakeväässä palataan jälleen Pyhävirralle. Kahvila Koivun- neljäs osa käynnistyy kun Kristiina ja Tommi palaavat Pyhävirralle vuoden ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen, mikään ei oikein ole ennallaan Pyhävirralla. Vanhaan palaaminen tuntuu haasteelliselta, vaikka Tommin ja Krissen yhteinen koti on juuri valmistumassa Pyhävirralle. Elämä voi tarjota välillä pelkkiä sitruunoita täyslaidallisen.

Taattua Kahvila Koivua. Kiva piristysruiske kevääseen!

WSOY 2024, 256 sivua.

📖🎧 Annie Ernauxin Vuodet oli Viisikko-lukupiirin maaliskuun kirja, Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja vuodelta 2022. Kuunnellessani tätä tajusin, että olen aloittanut tämän jo aiemminkin peräti kaksi kertaa ja joka kerta olen päätynyt jättämään kirjan kesken, niin nytkin. En vain saa otetta tästä, koen olevani täysin väärän ikäinen löytääkseni tästä kiinnostavuutta jatkaa, mutta Viisikosta kyllä muutamat ovat vakuttuuneet tästä.

Sotien jälkeisen ajan muistelmateos Euroopasta, jossa kirjailijan muistot ja ajatukset ovat keskiössä.

Gummerus 2021, 215 sivua.

🎧 Aino Kontulan Rexi on homo ja opettajat hullui! on yläkouluun sijoittuva opettajan päiväkirja. Hyvin todenperäinen, mutta jotenkin en jaksanut päiväkirjamaista tulkintaa tässä, teksti kävi välillä hieman toisteiseksi.

Gummerus 2006, 222 sivua.

Maaliskuun kirjasaldo oli 12 kirjaa. Seuraavaksi kuuntelussa onkin jotain sydämeen käyvää ja kirjana on menossa viimeinen Rudbergin dekkari, näistä lisää ensi kuussa sitten.

Villasukka