Parasta dagen efter -ruokaa osa 2: sipsikaljaveganismin alkeet
Musta tuntuu etten ole ainoa, jolle tämä marras-joulukuu on ollut hieman rankkaa aikaa. On tietysti koko ajan pimeää kuin valaan vatsassa (ja todennäköisesti myös yhtä märkää), mutta ainakin mun kohdalla kosteus on tarkoittanut myös sellaista oman ruumiin ravitsemista iloa tuovilla juomilla.
(Toivon etten anna itsestäni näillä postauksilla ihan mitään rapaeukkokuvaa, koska mun alkoholinkulutus on kyllä ihan suositusrajojen sisäpuolella, mutta toisaalta, jo mun blogin nimessä on sana viini.)
Viime viikolla kirjoitin terveellisestä ja parantavasta vaihtoehdosta niiden päivien ruoaksi, kun pelkkä ajatus mistä tahansa ravinnosta ja juotavasta tekee olon sairaaksi. Nyt siirrytään toiseen ääripäähän, eli pahamaineisten sipsarien maailmaan. Nämä omalaatuiset ja kummalliset olennot, itseni mukaan lukien, syövät muutakin kuin lehtikaalia ja avokadoa – toisin kuin usein luullaan.
Monille kasvisruokapainoitteisille ihmisille taitaa tulla lihanhimo juuri ihmisen heikoimmalla hetkellä, kun sekä humalan taso että verensokeri laskevat. Tämä johtaa tunnetusti huonoihin päätöksiin, enkä puhu nyt sellaisista jutuista, joihin tarvitaan esim. nyhtökaurayrityksen festareilla jakamia kortsuja, vaan tarkoitan hairahtamista tavalliselle grillille ja sen tarjoamiin nautintoihin. Tällaisia tilanteita varten on hyvä pitää mielessä, että muitakin vaihtoehtoja on olemassa. (En halua nyt tuomita satunnaisia lihansyöjiä, mutta esittelen tässä vinkkejäni.)
Seuraava lista kasvipohjaisista mättöruoista sopii ehkä parhaiten sellaiselle tyypille, joka ei ole vielä kolunnut kaikkea kauppojen ja ravintoloiden sipsarivalikoimaa läpi. Jos siis olet jo kovan luokan vegaani, saatat ehkä naureskella näille neuvoille ja kaivautua syvemmälle vihisten ja soijanakkien alle, mutta nämä ovat nyt joka tapauksessa sellaisia ruokia, joita minä syön mieluiten hauraina hetkinäni.
5 parasta vegemättöä
Vegaaninen lihapiirakka eli vihis
Hoviruoan vegaaninen kasvispiirakka on niiin hyvää, että mahani alkoi äännellä vaativasti, kun googletin kuvia siitä. Myös Aseman vegemöttönen on tosi hyvää, joskin tulisempaa. Söin yhden vihiksen viime viikolla drinkkien lomassa ja seuralaiseni nauroi, kun halusin nauttia sen veitsellä ja haarukalla. Musta epätervellisyys ei kuitenkaan ole mikään syy luopua eleganssista.
Soijanakkihodarit
Tämä ruoka vaatii hieman enemmän vaivannäköä kuin edelliset, mutta kaiken saa kuitenkin valmiina kaupasta. Osta ainakin sämpylöitä, soijanakkeja (Bon vegan -merkkiset ovat musta parhaita, ja kaikki eri nakkimaiset kasvisvalmisteet löytyvät usein erillisestä vegehyllystä), ketsuppia/sinappia, kuivattua sipulia ja tomaattia. Kokeile kuuman koirasi välissä myös punasipulia, suolakurkkua ja ravintohiivahiutaleita. (Ravinto-/oluthiivahiutaleet sisältävät tosi paljon esim. b-vitamiinia ja tuovat ruokaan juustoista makua.) Terveellisempi versio syntyy kaurasämpylöistä ja sen voi koristella tulisella silmusalaatilla.
Linssisipsit + kaurafraiche-dippi
Estrellan linssisipsit ovat tällä hetkellä lempparisipsejäni, enkä usko että ihan heti löytyy mitään, mikä päihittäisi ne. Olen löytänyt Sen oikean. Sipsit ovat sekä vegaanisia että gluteenittomia (ymmärtääkseni) ja sisältävät paljon proteiinia (13 g / 100 g). Kuin salaattia söisi! Vegaanisen dipin voi sekoittaa moniin eri tuotteisiin, mutta musta kaikkein paras dippi syntyy oatlyn kaurafraiche-tuotteeseen. Se on juuri sopivan paksua, kermaista ja hapanta. Dippijauheista kannattaa valita sellainen, jossa ei ole maitojauhetta.
Bataattiranskikset ja mustapapuburgerit
Burgerit ja ranet ovat tietysti darraruokien kruununjalokiviä. Suosittelen Pirkan bataattiranskalaisia ja mustapapupihvejä hampparin väliin. Jos haluat tehdä leipäsi itse, katso linkki ohjeeseen otsikosta, mutta jos haluat päästä mahdollisimman vähällä, esim. Hoviruoalla on käsintehtyjä mustapapupihvejä. (Kielistä kiinnostuneena musta on myös hauskaa, että sekä hampurilaiset että ranskalaiset ovat paikannimistä kehiteltyjä yleisnimiä :D)
Wanha kunnon wolt
Jos kädet tärisevät sen verran, että dipin sekoittaminenkin tuntuu liian haastavalta suoritukselta, jaksaa aina varmaan kuitenkin pyyhkäistä kännykästä ruokatilauksen.
Kallion sävelellä on kolme eri vegaaniburgeria, joista oumph-burgeri on musta paras. Vegeannokset sisältävät myös automaattisesti bataattiranskikset, sekasyöjät joutuvat maksamaan niistä lisähintaa!
Pizzariumin vegaanipizzojen valikoima ei varsinaisesti huimaa päätä, mutta toisaalta kohmelossa ei ylimääräistä huimausta kaipaakaan. Pizzoja ei myöskään ole pilattu millään vegejuustolla, vaan ne ovat ihan rehellisiä, tavallisia kasvispizzoja.
Suosittelen myös esim. Putte’sin pizzoja ja Social burgerjointin vegaanihampparia. Eikä tietenkään pidä unohtaa lippakioski Jänöä, jonka koko valikoima on vegaaninen ja täynnä houkutuksia makkaraperunoista vöneriin ja kolmen kaverin jätskeihin. (Tosin tää kioski lopettaa toimintansa tämän syksyn jälkeen, nyyh, joten kannattaa asioida siellä nopeasti vielä kun ehtii!)
Erinomaisia falafeleja ja meze-annoksia saa myös Hakaniemen Metro Foodista, jossa suosittelen myös vierailemaan ihan paikan päällä, koska annokset ovat kauniita ja palvelu lämmintä. Nyt oon lähdössä jumppaan, joten en ehdi tarkistaa voiko täältä tilata kotiin, mutta mesta on niin hyvien kulkuyhteyksien päässä, että sillä ei nyt ole väliä. Menkää!
Jumpan jälkeen aion syödä näitä hodareita, vaikka onkin fyysisesti tällä hetkellä ihan hyvä olo. Onhan kuitenkin perjantai <3
