Ladataan...
visual diary

 

 

Yksi kasvihullu täällä hei. 

Olen kieltänyt itseltäni huonekasvien ostamisen jo kuukausia sitten, koska homma vähän riistäytyi käsistä. Kokoelma on kyllä kasvanut muutamilla kasveilla: yhden kun sain lahjaksi kaverin puutarhasta ja toiset pikkukasvit roudasin Etelä-Portugalista eräältä kukkulalta. 

Mutta entä ruukut sitten? Kai niitä saa ostella? 

No ei, mutta jos olisi tarvetta, haluaisin näitä.

 

 

Saksalaisen Studio Rem:in ihanat huurreruukut kävisivät monelle munkin kasville. Näissä on jotain ihanan kasvihuonemaista. 

Sarja on nimeltään Nebl ja varsinkin tuolla tavalla valoa vasten katsottuna nämä näyttävät ihan taideteoksilta. Wau. 

 

 

----

 

 

Loving these foggy planters by Berlin based Studio Rem.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ladataan...
visual diary

 

 

Ystäväpiirissäni on paljon samantyylisiä ihmisiä ja sitten myös ihan erityylisiä. Yksi homma taitaa kuitenkin yhdistää: lähes kaikki tykkäävät American Vintage -merkin vaatteista. Ne kun ovat juuri sellaisia kivoja perusvaatteita, joita päätyy käyttämään koko ajan. 

Useat omatkin suosikkivaatteeni ovat tältä merkiltä, kuten esimerkiksi tämä vihreä takki, toppi jonka omistan kolmessa värissä sekä kiva raitapaita

 

 

 

American Vintage-merkin nimi tosin on häirinnyt minua aina.

Oo mistä toi on? Tää on American Vintage. Siis se ranskalainen merkki, ei amerikkalaista vintagea -keskustelu kun on jotenkin niin usein tapahtuva. 

Merkin syksy/talvi näyttää kuitenkin aika kivalta taas. Sinapinkeltainen takki, täydellinen harmaa neule ja vihreä pallopaita... Kävis mulle!

Tänä syksynä tosin en taida ostella juuri mitään, koska rahanmenoa on muutenkin ihan tarpeeksi. Rahantuloa sitä vastoin ei koskaan taida olla tarpeeksi. Onneksi mulla on kaapissa (tai siis siinä laatikossa jossa säilytän vaatteitani sängyn alla), juuri tän merkin kaksi neuletta: vihreä ja harmaa. Eiköhän niillä pärjää taas yhden talven. 

 

 

 

----

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ladataan...
visual diary

 

 

Yksi maanantai

 

Klo 7:00

Herään kadulta kuuluvaan ääneen. Nukun ikkuna auki kesäisin. Nukut näemmä ikkuna auki kesäisin, sanoo alakerran baarin omistaja edellisenä iltana kun kävelemme sattumalta samaa reittiä lähikauppaan. Joo, oon kuunnellut tosi paljon ihmisten tarinoita joita ne puhuu baarin ulkopuolella. Voinko alkaa kommentoimaan niitä ikkunasta ulos roikkuen? Ne kun on joskus niin tyhmiä. (No joskus myös ihania). 

Nukahdan uudestaan. 

 

Klo 8:30

Herätyskello soi. Tihrustan näyttöä ilman rillejä, jaahas yksi viestiketju pui bloggaajia, toinen erästä miesasiaa. Meilejä on viisi: yksi ok, yksi aineisto, kolme jotain turhaa jotka dellaan samantien. 

 

Klo 8:35

Ei ole yhtään nälkä, keitän vain kupin teetä ja kannan sen omaan huoneeseeni. Kasaan tyynyt sängyn päätyyn, avaan kaikki ikkunat (Rakastan Lissabonin aamutuoksua! Tai no jokaisen päivän tuoksua. Voisikohan sitä pullottaa?) Kaivan läppärin esiin ja alan käydä läpi meilejä. 

 

8:55

Kauhee nälkä! Syön kefir-jugurttia, nektariinin, mysliä ja mustikoita ja keitän toisen kupillisen teetä. Roikun ikkunasta ulos, siellä on ihanan oloinen ilma. Oho, tänään on oikea hellepäivä, pitää olla tehokas että pääsee uloskin jossain vaiheessa!

 

9:00-11

Teen erästä taittoa ja viestittelen samalla toisen asiakkaan kanssa eräästä kuvituksesta. On ihanaa tehdä töitä ihmisten kanssa jotka vastaavat viesteihin heti ja joilta tulee jäsennellyt ranskalaisviivakommentit. Tietenkään aina ei ole niin, mutta just nyt on, eli kiitos universumi tästä. 

 

11:15

 

MIKSI MÄ OON SISÄLLÄ TEKEMÄSSÄ TÖITÄ??!!

 

 

11:16 

Laitan aurinkorasvaa naamaan, vähän puuteria ja huulipunaa. Otan läppärin kainaloon ja kävelen läheiseen puistokioskiin. Otan ison kahvin ja hoidan puolitoista tuntia työasioita siellä. Olen tosi onnellinen intiaanikesästä ja kaikista työjutuista. 

 

12:45

Tulen kotiin. Teen joka maanantai samaa ruokaa. Teen töitä salaattikulho kädessä.

Jutustelen kämppiksen kanssa keittiössä. Hän on polttanut naamansa eilen biitsillä eikä uskalla mennä ulos. Jaahas, mä meen kyllä takas ulos!

 

13:00

Kävelen pitkää reittiä pitkin puistoon. On hirveä hiki, haaveilen mehujäästä, mutta ne tavalliset kauppojen mehujäät ovat aina liian sokerisia ja pahoja. Kävelen pikkukaupan ohi, jossa muistan nähneeni meksikolaisia artesaanimehujäitä (tai mitä lie). Otan sitruuna-inkiväärimehujään ja meinaan tukehtua kadulla siihen kun se on niin hyvä ja inkiväärinen. 

 

13:00-15:00

Makaan puistossa viltillä, kuuntelen äänikirjaan, yhtä levyä, kahta soittolistaa ja kirjoitan pari sähköpostia ja to do-listaa. Olen unohtanut keskittymiskyvyn kotiin. Aion tehdä töitä heti kun ilman vähän viilenee. Nyt tuijottelen hetken puiden latvoja ja jonkun koiraa, joka pyydystää puusta tippuvia kukkasia. 

 

 

15:00-15:30

Kävelen hetken aikaa ja tuijottelen puhelimen päivittäistä kilometrikertymää. Yritän kävellä joka päivä vähintään 5 kilometriä, yleensä se onnistuu. 

 

15:45

Käyn suihkussa koska olen ihan hikinen. Pukeudun aamutakkiin ja avaan kaikki ikkunat. 

 

16:00-19:00

Teen töitä sängyllä aamutakissa. Välillä syön ruisleipää ja keitän jättimukillisen vihreää teetä. Väsyttää hulluna jostain syystä, mutta saan edistettyä yhtä työjuttua todella paljon. 

 

19:40

Kuikuilen ikkunasta ihanaan kesäiltaan. Tekisi tosi paljon mieli mennä juomaan viiniä jonnekin, mutten mene koska on maanantai. 

 

20:15

Menen ulos puistoon lukemaan kirjaa. Kymmeneltä havahdun siihen, että kello on tosiaan jo kymmenen. On edelleen lämmintä, olen lyhyessä hameessa ja ohuessa neuleessa. 

 

22:00-00:00

Teen töitä. Teet tosi paljon töitä, sanoo kämppis. Joo, just nyt on paljon kaikkea, ensi kuusta en vielä tiedä. Pakko takoa silloin kun, alan kääntää sanontaa englanniksi. En osaa. 

 

Menen nukkumaan. 

 

01:00

Olen vielä hereillä, koska kuuntelen kadulta kantautuvia ääniä: vaimeaa korkojen kopinaa, italian- ja portugalinkielisiä keskusteluita, autojen ääniä. Laitan Mujin tuoksulamppuun eukalyptus-öljyä ja sen päälle. Sitten nukahdan. 

 

 

 

 

 

----

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pages