15 x vähemmän hiuskriisejä

visual diary

 

 

 

Minulla on monia pikkuasioita, joilla saan omasta tukastani paremman ja siedettävämmän.

Periaatteessa hiuksissani ei ole mitään vikaa: pidän niiden väristä kesäisin, kun aurinko vaalentaa juuri sopivasti. Hiukseni ovat aika suorat, mutta kihartuvat tosi helposti esimerkiksi vartin pikanutturalla. Mutta ne myös kuivuvat helposti, ovat välillä liian sileät, sähköiset, ihan vääränlaiset, ihan päivästä riippuen. 

Miksi hiukset ovatkin välillä muuten ihan kuin eri matskua? Pesupäivänä, sen jälkeen... Joskus ihan huiput juuri silloin kun olet yksin kotona yöpaidassa koko päivän ja sitten kun pitäisi näyttää erityisen hyvältä, tukka näyttää ihan elähtäneeltä mopilta. Hmm. 

 

 

Tässä pikkuvinkkejä, jotka toimivat itselläni.

 

1) Älä huuhtele kylmällä vedellä! Tein tätä vuosikausia, koska olin lukenut jostain että se tekee hiuksista sileät, kiiltävät ja varmasti jääkylmässä vedessäkin seisominen karaisee ihmistä juuri sopivasti. Kunnes tajusin: en tykkää hiuksistani kun ne ovat sileät ja kiiltävät, silloin ne eivät asetu mitenkään. Nykyisin siis huuhtelen hiukseni ihan vaan niin kuumalla vedellä jota suihkusta tulee (se tosin ei ole täällä ihan yhtä kuumaa kuin Suomessa. Kuinka voikaan ikävöidä suomalaisia suihkuja, josta vesi tulee sellaisella paineella että lähtee se krapula ja turhat ajatuksetkin samalla päästä?)

2) Syö talvisin tehokuuri. Oma tukkani on talvisin juuri huonoimmassa kunnossa. Silloin syön yleensä tehokuurin jotain ravintoaineita. Viridianin Sinkki-kupari-beetakaroteeni -ravintolisä* tuntui auttavan omaan tukkakriisiin jo kolmessa viikossa. Tukka tuntui paksummalta ja parempikuntoiselta. Ja sekä sinkki, että kupari ja beetakaroteeni ovat myös hyväksi iholle. 

3) Föönaa kunnolla. Itse föönasin vuosikaudet hiukset aina melkein kuiviksi. Ei niin. Nykyisin annan tukan kuivua itsestään noin 20 minuuttia, sen jälkeen laitan muotovaahtoa (koko tukkaan, ei vaan juureen) ja föönaan täysin kuivaksi. Hyvä apu on föönausharja, joka lyhentää hiusten kuivausaikaa eli säästää niitä samalla aika paljon. Mulla on ollut nyt kuukauden käytössä Ecotoolsin föönausharja* joka näyttää hassulta, mutta nostattaa tukkaa juuresta niin hyvin, että olen voinut pidentää pesuväliä neljään päivään. Täältä näet miten se toimii. 

 

 

4) Eri hiuslakat eri päiville. Mulla on kolme eri hiuslakkaa, joita käytän eri hiuspäivinä. Eniten pitoa omaavaa silloin kun tukka on juuri pesty ja sitä keveintä silloin kun tukassa on jo kuivashampoota ja edellisen päivän laineet.

5) Tee pipokiharrus. Jos hiuksesi ulottuvat ponnarille, kieputa hiukset niskanutturalle työmatkan ajaksi ja avaa ne vasta kun otat pipon pois. Oma tukkani ainakin saa kivat laineet aikaiseksi jo vartissa. 

6) Käytä hippihuuhtelua. Kerran kuussa kohtaan sen kivan ajan, jolloin naama ja tukka rasvoittuu paljon enemmän kuin yleensä. Olen huomannut myös valvomisen rasvoittavan tukkaa, en tiedä miksi. Teen yleensä pari kertaa kuussa hippihuuhtelun, esim. tällä. Se auttaa rasvoittumiseen ja tuo kiiltoa. 

 

 

7) Volyymia kiharruspuikolla. Kiharruspuikolla voi tehdä helposti laineita, mutta sillä kannattaa aina ensiksi nostella hiuksia juuresta lähtien. Älä polta korvia samalla (niinkuin itse teen aina). 

8) Hyvä kuivashampoo. Oh dry shampoo, what would I do without you, on tuttu mantra meidän taloudessa. Kuivashampoo kun pelastaa niin puhtaan kuin likaisenkin tukan ja sen avulla voi nukkua pommiin ja näyttää silti hyvältä. Oma suosikkini on edelleen sama. 

9) Hoitsikkapesu. Kun talvi kuivattaa tukkaa, pesen joskus hiukset ensin hoitoaineella ja sitten vasta shampoolla. Se auttaa kuivuuteen paremmin kuin vain latvoihin lisätty hoitoaine. 

10) Hurmauskiehkura! Voin olla pesemättä tukkaani neljäkin päivää, mutta vikana päivänä laitan aina hiukset kiinni nutturalle ja kiharran vain otsalla roikkuvan hurmauskiehkuran. Jostain syystä lähes aina näinä päivinä joku sanoo jotain kohteliasta ulkonäöstäni. 

11) Realismi. Kukaan muu ei näe sun juurikasvua samoilla silmillä kuin itse. En muista ikinä miettineeni kenenkään muun ihmisen juurikasvun tilaa kuin omaani. 

12) Anna shampoolle aikaa. Olen huomannut että uuden shampoon ja tukan välinen ystävyys syntyy yleensä vasta parissa viikossa. Anna shampoolle siis aikaa. Samoin on myös siirtyessä tavallisesta kosmetiikasta luonnonkosmetiikkaan. Anna aikaa, tukka tottuu pikkuhiljaa. 

13) Kiharra yön aikana. Laita kuivashampoota illalla, harjaa, kieputa hiukset trikoisen hiuspannan (tai sukkahousuista leikatun vyötärökaitaleen) alle osio kerrallaan ja nuku. Erityisen hyvät kiharat tulee tietty kun nukkuu korvatulpat korvissa ikkunaluukut kiinni 12 tuntia! Opin tän kikan Tiiamarietan instastooreista. Kannattaa pyytää Tiialta uusintaohjeistusvideo jos tämä nerokkuus on jäänyt näkemättä. 

14) Anna olla! Kun teen laineita tukkaani kiharruspuikolla, käytän aina entisen kampaajani Mikon vinkkiä: kiharra hiukset ja anna niiden olla koskematta niihin ainakaan puoleen tuntiin tai jopa tuntiin. Näin kiharat pysyvät paljon paremmin. Jos olen laittautumassa ihan kunnolla, laitan aina tukan ensin ja meikkaan ja vaatekriiseilen vasta sitten. Siinä se puoli tuntia menee ihan helposti. 

15) Älä värjää. Tai siis värjää jos haluat, mutta hitto miten ärsyttävää oli kasvaa aikuiseksi ja muistaa äidin sanat yhdeksänkymmentäluvulta, jolloin värjäsin hiukseni tummanruskeaksi: Yleensä ihmisille sopii parhaiten se hiusväri joka heillä on luonnostaan. Ärsyttävän totta!

 

----

 

Onko muita hyviä vinkkejä? Olen kuulolla. 



*Sinkkikuuri ja föönausharja saatu blogin kautta. Kiitos!

 

----

 

Lisää hiusasiaa löydät täältä:

Luonnonkosmetiikkasuosikit tukalleni

Huippu syväpuhdistava shampoo

 

 

 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Ai että tätä lukiessa muistui mieleen ajat, kun itsellä vielä oli pitkät hiukset. Kuulostaa siltä, että meillä on varmaan aika samanlainen hiuslaatu. Mun tukka vielä kasvaa tosi voimakkaasti eteenpäin, eli se oli pakko ainakin osittain aina pitää kiinni, jos ei halunnut löytää tukkaa suusta ja silmiltä.
Pari vuotta sitten helpotti kummasti, kun pätkäisin hiukset lyhyiksi. Onnekseni lyhyt malli sopii mulle tosi hyvin ja muotoilutuotteeksi riittää vaha, mikä on hengitystieongelmaiselle tosi hyvä juttu.
Tsemppiä tukkakriiseihin, niin pieniäsuuria asioita!

saarah
visual diary

Kiitos! Todellakin pieniäsuuria asioita :D

Mä oon kokeillut kaksi kertaa ihan lyhyttä tukkaa ja sitten muutaman kerran sellaista just korvien alapuolelle. Mulle vana tulee ihan hirveä kriisi lyhyestä tukasta, oon jotenkin niin tottunut just siihen et pitkän tukan alle voi vähän piiloutua kun se roikkuu vähän silmillä (ja suussa) :D Mutta ihan totta, heti kun pätkäisee lyhemmäksi, tuntuu jotenkin paksummalta koko hiuslaatu. Ja mä just oon päättänyt kasvattaa vähän :D

Siiri Kiviharju (Ei varmistettu) http://www.siirikiviharju.com

Ihana postaus ja löysin monia uusia vinkkejä. Oli pakko vähän perehtyä tohon hippihuuhteluun! Ja hurmaus kiehkura kuullosti nimensä mukaisesti hurvaavalta!
Tosi kivoja vinkkejä. Itse vihdoinkin olen löytänyt tasapainon hiuskriiseilyyn ja alkanut arvostamaan omaa tukkaani. Hiustenkasvuprojektia olen pitänyt pitkän aikaa yllä ja nyt hiukset alkavat olla toivotussa mitassa! :)

http://www.siirikiviharju.com/2017/03/hiusten-kasvatusvinkkeja.html

saarah
visual diary

Hyviä vinkkejä sullakin, kävin lukemassa :) Ja ihana tukka!

Ihan sama juttu kyllä, oon kans oppinut arvostamaan omaa tukkaani viime vuosina. Välillä vana iskee silti joku pikkukriisi :)

Tiia Rantanen

Pidän tukkaa kotona aina kieputusnutturalla (ilman pampulaa) ja kun avaan sen, siinä on täydelliset laineet. Tosin ne kestävät tasan niin kauan että ehdin ottaa yhden selfien, ja kun liikun vähänkin, tukka suoristuu taas ihan piikkisuoraksi. Mutta ei ole mitään niin arvokasta kuin hyvä selfie!

P.S. En ollut koskaan kuullut mistään hippihuuhteluista omg!

saarah
visual diary

Hahahhaa, todellakin, selfietukka on tärkee!

Hippihuuhtelu on hyvä, mut silti sukkahousukiharat BEST <3

iidis
Varpain jaloin

Mä kipuilin vuosikaudet mun luonnonkiharien kanssa - ei koskaan just hyvin ja suora/sileä/siisti tyyli pysyy vain ja ainoastaan siihen asti kun astuu yhdenkin askeleen tai astuu ulos tyhjiöstä. Sittemmin olen oppinut pitämään noista kiharoistani ja hieman boheemista lookista, jonka ne väistämättä tekevät. Tosin niinä aamuina kun peilistä katsoo lähinnä Rauli Baddingia muistuttava hiusilmestys tekisi mieleni juosta takaisin peiton alle. Onneksi on hätäponnari ja joskus kieputuskampaus saa Badding-päivinä aikaan jopa kehuvia kommentteja hiuksistani. Olen myös oppinut huomaamaan, että tuo oma väri on sitten kuitenkin mulle se paras. Tämä sopusointu oman kuontalon kanssa on syventynyt, kun löysin kampaajan, joka (uskoi että en tosiaankaan kiharra enkä suorista nyt enkä tulevaisuudessa) leikkasi hiukseni tavalla, jolla ne näyttävät hyvältä omillaan sen kummempia pöyhimättä.

Kommentoi