Neiti Etsivä ja uuden vuoden juhlat

Baarissa on ihana sisustus ja kauniit valaisimet. Minulla on harmaat farkut ja hyvä hiuspäivä. Ulkona sataa vähän, mutta ei niin paljon että nämä portugalilaiset sateenvihaajaihmiset peruisivat kaikki menonsa siihen vedoten. Niitäkin iltoja kun on. 

Mies kaataa viiniä laseihin ja katsoo sitten minua:

Mitä teit uudenvuodenaattona?

Olin yksissä juhlissa, niissä oli vähän tylsää, sanon. Saman minkä kerroin kaikille muillekin, jotka kysyivät.

Se ei ole kuitenkaan totta.

Uudenvuodenaattona olin yksin kotona, söin pastaa suoraan kattilasta ja join lasillisen vajaan viikon vanhasta punaviinipullosta. Sitten tein hintavertailua lennoista Los Angelesiin. Ne maksavat halvimmillaan viisisataaneljäkymmentä euroa, kahdella välilaskulla.

En tehnyt mitään, koska ei huvittanut.
Ja koska ei ollut mitään, mitä tehdä. Tai oli kyllä yhdet juhlat, jonne en vain halunnut mennä.

Itsepähän halusit muuttaa ulkomaille, ajattelin kaapiessani viimeisiä kylmäsavulohen rippeitä kattilan pohjalta, viisi vuotta vanha nyppyinen villatakki päällä, seistessäni kylmällä keittiön lattialla. Itse halusit.

Olo ei ollut kuin Bridget Jonesilla siinä ensimmäisessä elokuvassa, olo oli aika perus. Olen ennenkin viettänyt juhlapyhiä yksin, ajattelin. Sitten tajusin. Etten kyllä ikinä ole.

Tällaista se vain on kun tekee suuria elämänmuutoksia. On ihania asioita, joita ei ole koskaan ennen tehnyt. Voi olla erilailla rohkea ja menevä, tavata uusia ihmisiä ties missä. Voi pukeutua eri tavalla, puhua eri kieltä. Flirttailla kahvilan myyjälle tuosta vaan ja sopia treffejä vessajonossa. Voi kirjoittaa paljon siitä, miten elämänmuutos oli hienointa ikinä ja suositella sitä kaikille. Voi mennä sunnuntaina sellaiseen kaupunginosaan, jossa ei juurikaan käy ja löytää jonkun uuden suosikkipaikan. Tai eksyä matkalla kotiin, kun poikkeaa tutulta reitiltä.

Mutta sitten on myös näitä iltoja.

Kauhun tasapaino, sanoisi yksi vanhimmista ystävistäni. Samainen ystävä lähti myös usein salaa tylsistä bileistä kotiin, niin että meni vessaan eikä ikinä palannut. Saattoi lähettää kotimatkalta viestin: tein Neiti Etsivät.

Suutuin aina. Myöhemmin tajusin: jos huvittaa lähteä, pitää lähteä.

Ja jos ei, niin sitten vaan ei.  

—-

Happy New Year!