Viiniä ja lukemista

 

 

Saisko lasin viiniä,

kysyn eräänä keskiviikkoiltana lusikoidessani pastaa suuhuni. Joo, mut mä en juo yksin kotona, eli otat sen pullon sit mukaan kun lähdet. Selvä, vastaan ja sitten kuulen olevani niin suomalainen, portugalilainen kun olisi ensin käynyt läpi tämän no enhän minä nyt voi sitä ottaa, älä nyt, en kai –kohteliaisuuslitanian. 

Sain viinilasilliseni ja join pullosta monta kello kymmenen Nyt riitti hommat tältä päivältä -lasillista samalla viikolla. Juon siis viiniä toisinaan yksin kotona, mikä on mielestäni tosi perusjuttu, ei mikään ihmettelyn aihe. Yleensä lasillisen, joskus enemmänkin. 

 

 

Joku nerokas, eli Librottiglia, onkin keksinyt tällaisiin hetkiin hyvän tuotteen:
viinipullon, jonka etiketin takaa löytyy tarinoita. Siis niiden tavanomaisten tekstien lisäksi ihan oikeita juttuja. 

Mahtava idea! Nyt sit vaan italiaa opettelemaan, ennenkuin tämä nerokkuus tulee englanniksi. 

 

Ihanaa lauantaita!

—-

 

Loving this idea of short stories in wine labels by Librottiglia. 

Sadly only in Italian, at the moment.