Vuosikymmenen profiilikuvat
Huhhhuijaa. Kymmenen vuotta Facebookissa ja älytön määrä kuvia.
Miten näitä nyt analysoisi? Eka profiilikuvani oli kuva punaisista korkkareista, siitä on edetty kauas ja nykyisin ne aina esittelevät naamaa, naamakirjassa (että vihaan tuota termiä muuten) kun ollaan.
Olen aika aktiivinen FB-käyttäjä edelleen. Vaikka muut jakavat lähinnä poliittisia linkkejä, itse olen pitäytynyt siinä strategiassa, että kerron edelleen oman elämän hassuja sattumuksia statuksissani, niinkuin FB:n alkuaikoina tehtiin.
Kuvia selatessani huomasin myös, että käytän edelleen monia vaatteita vuosien takaa, tykkään enemmän omasta tukan väristä kun tuosta tuhkanvaaleasta (vaikka välillä blondaus houkutteleekin) ja että olen reissannut hymyssäsuin monessa paikassa.
Mitähän omakuvien tuuttaamisesta nettiin ja selfieistä ajatellaan joskus vuosikymmenien kuluttua?
Jääkö se vain tämän ajan ilmiöksi vai jatkavatko jälkipolvetkin sitä? Olisi niin kiinnostava nähdä kristallipallosta.
Ja kuka muistaa FB:n alkuajat, jolloin uuden kaverin lisättyään sai kertoa mistä tyypin alunperin tuntee. Siellä oli niin hauskoja tarinoita ensikohtaamisista. Niitä on ikävä.
—-
Ten (!) years in Facebook.