Shitty day

Pohdin kesällä postauksessa sitä, mikä auttaisi huonoihin ulkonäköpäiviin, ts. TRL-päiviin. Näin loppusyksyn tullen ilmaantuu myös toisenlaisia huonoja päiviä, esimerkiksi niitä, jolloin ilma on niin kamala, että mieli on aivan maassa.

Itse olen aika tuulella käyvä. Päivä saattaa mennä aivan pipariksi jos aamulla herää räntäsateeseen, sateenvarjo hajoaa tai oikeanlainen tee on lopussa. Tai jos ei saa töissä mitään valmiiksi.

Yksin asumisen huono puoli on kyllä se, ettei ole ketään, jolle töistä tullessa voisi kiukutella.

Tällaisiin päiviin auttaa aika hyvin ainakin ruoka, varsinkin jos se on näin visuaalista kun erään ei-niin-ihanan-päivän lohturuokani tässä taannoin. Tai viini. Tai suklaalevy ja suosikkisarja.

Mutta ehkä eniten se, että soittaa jollekulle.

Nyt kun kaikki viestiminen on siirtynyt messengereihin ja whatsappeihin, joskus sitä tarvii ihan oikean puhelinkeskustelun. Sellaisen josta ei voi kesken kaiken paeta suihkuun tai offlineksi tai olla vaan, että en huomannut sun viestiä.

——

Oma puhelinhistoriani kertoo, että puhun lähinnä työpuheluita. Pitääkin soittaa tänään suvun naisille:

siskolle, äitille ja mummolle.

—–

From shitty day to sushi day.