Ai häh, sää jo rajasit ja käsittelit tän kuvan, sanoin AD-ystävälleni hänen napattuaan tämän otoksen. Mut ei, joskus joku vaan onnistuu kerralla. (Ehkä kaunis lokaatio edesauttaa myös).  Ostin tämän haalarimekon seitsemällä eurolla sovitettuani sitä vessassa ilman peiliä. Vähän outo eli just hyvä, ajattelin siellä kopissa ja päätin että tänä kesänä haluan näyttää juuri tältä. Kuosi on vähän […]

Minulla on useita tekstiilisuunnittelua opiskelleita ystäviä. Mistä tunnistaa tällaisen henkilön? He menevät aina kaupoissa sormet edellä ja hiplaavat kaikkia materiaaleja. Ja kadulla sanovat: oi, ihana mekko. Selkeästi viskoosia! Tai että ihan varmasti puuvillasatiini.  Näistä modernilta kirjailulta näyttävistä jutuista he sanoisivat myös jotain ammattimaista. Minä sanon että onpa ihania pintoja ja värejä (ja vähän imeliä mallistokuvia).  […]

Jos yrittää, ei voi onnistua, on sanonta jota tavallaan rakastan ja sitten vihaan.  Vihaan myös sitä, miten sinkkunaisia aina ohjeistetaan: ei saa luovuttaa, kyllä se sieltä vielä löytyy ja sitten taas heti kun lopetat etsimisen, niin sitten tapaat. Niin että haloo, ristiriita. Eikö se etsimisen lopettaminen ole juuri sitä luovuttamista? No oli miten oli, yksi […]

Tiedän että helteestä ei saisi ikinä valittaa. Mutta kun mittari kipuaa yli kolmeenviiteen ja itse kipuaa Lissabonin kukkuloita ylösalas, käy joskus mielessä ne ihanan sateisen kesäpäivät, jolloin ei voinut oikein muuta kun kietoutua peittoon ja lukea kirjaa.  Näihin Hillery Sproattin huopiin kietoutuisin mieluusti.  Of a kind -sivustolla on miljoona muutakin ihanaa juttua. Kantsii kahlailla! —- […]

Viime aikoina minua on kyllästyttänyt sellaiset asiat, joista yleensä tykkään. Niinkuin vaikka tämän blogin päivittäminen. Olen tehnyt ihan muita asioita. Kuten istunut eräässä pikkubaarissa kannustamassa Portugalin jalkapallojoukkuetta. Tämän hetkinen suosikkimieheni näyttää siis tältä: Urheilu ei ole koskaan juurikaan kiinnostanut minua. Tai no, lapsena istuin aina jääkiekkopeleissä, koska kolmivuorotyötä tekevä äiti halusi nukkua ja meidät lapset roudattiin […]

Kissani saa ulkoilla nykyisessä kodissani pienellä patiolla.  Yleensä homma toimii näin: kissa pyytää ulos, laitan sille valjaat ja avaan oven. Sitten ollaan 5 minuuttia ulkona ja halutaan sisälle. Mennään sisälle ja sitten minuutin päästä kuuluu ovelta miukuminen: TAKAS ULOS! Eräänä päivänä oli harvinaisen jännittävää, sillä naapurin kissa tuli tekemään tuttavuutta portin takaa.  Siinä haisteltiin ja […]

Multa kysellään nettikauppavinkkejä aina, mutta en osaa sanoa juuri mitään. Ainakaan juuri silloin kuin kysellään.  Tässä yksi uusi löytö, joka vaikuttaa aika lupaavalta: IGWT. Kivoja mekkoja, hauskoja koruja ja pizza-bandana. Ja nyt vielä alet.  Suurin osa tuotteista on Made in New York. Siksi vähän korkeammat hinnat. —- Loving this online shop IGWT.  

Vastapäisessä pöydässä istuu mies, joka näyttää vähän minulta. Hänellä on harmaa paita ja silmälasit, ihan niin kuin minullakin. Hänellä on myös edessään läppäri ja kahvikuppi. Minulla niiden samojen lisäksi vielä kakkupala lautasella. Vuorotellen meistä molemmat raapivat päätään ja tuijottelevat kadulle huokaillen. Aina ei suju. Yritän kirjoittaa ja taittaa erästä koulujuttua, josta pitäisi tulla pieni kirja. […]

Olen aina vihannut uimahalleja.  Kloorivesi ärsyttää silmiäni ja pelkäsin lapsena sitä, kun oli pakko hypätä pää edellä altaaseen. Helsingissä asuessani pääsin lähes irti tästä vihasta, kiitos juorusunnuntaiden kauniissa Yrjönkadun uimahallissa. Slovekialainen valokuvaaja Maria Svarbova on kuvannut järjettömän hienon uimahallisarjan nimeltä No diving.  Koko sarjan näet täältä.  —- Uimisesta puheenollen, talviturkin heitin vasta nyt. Merivesi kun […]

Tässä juhannussuunnitelmani: aurinkoa, puistohengausta ja biitsiä. (Ja ehkä vähän surffaripoikien tiirailua).  Kahdella ystävälläni on jo toista vuotta kestänyt perinne: juhannus Lissabonissa. Ihanaa! Ihanaa ja kuumaa juhannusta Suomeen! ps. Älkää pitäkö tilliä itsestäänselvyytenä. Sitä kun ei kaikkialta aina saa.  —- Happy midsummer from Lisbon!