En halua asua "uudessa Piilaaksossa"!

visual diary

 

 

Lissabonissa on tällä viikolla iso teknologiatapahtuma nimeltään Websummit.

Kaupungille se tarkoittaa normaaliakin suurempia turistilaumoja, paljon rahaa ja näkyvyyttä. Minulle se tarkoittaa sitä, että olin hyvin lähellä sanoa vierailemaan tulevalle siskolleni: En halua tällä viikolla liikkua missään. Ollaan vaan meillä kotona. Kaupunki kun on täynnä äänekkäitä start-up yrittäjiä, jotka kailottavat isoon ääneen sitä miten halpaa täällä on ja kuinka Lissabon voisi olla uusi Piilaakso.

(Ei muuten ole halpaa jos elää paikallisena 550€ minimipalkalla, kun sillä rahalla saa juuri ja juuri maksettua nykyisin yksiön vuokran, jostain keskustan ulkopuolelta).

Kun muutin kaksi ja puoli vuotta sitten Lissaboniin, kaupunki oli toipumassa talouskriisistä. Oli paljon tyhjiä liiketiloja, ränsistyneitä rakennuksia ja kuudenkymmenen sentin kahvikupillisia. Tutustuin portugalilaismieheen, joka sanoi että kuusikymmentä senttiä kahvista on ihan liikaa, sen kuuluisi olla halvempaa. Minulta tivattiin tosi usein sitä, miten olin päätynyt muuttamaan tänne. Onpa hassua, sanottiin, että halusit muuttaa Lissaboniin.

Kahdessa ja puolessa vuodessa on tapahtunut paljon. Kaupunkiin on muuttanut suuri määrä expatteja, rikkaat ranskalaiset ostavat kokonaisia kerrostaloja ja remppaavat ne turistimajoitukseksi. Joka puolelle kohoaa uusia hotelleja. Vuokrat ovat pilvissä ja uusia ravintoloita aukeaa koko ajan: ja ne tarjoilevat smoothiebowleja sellaisilla hinnoilla joilla täällä on totuttu saamaan lounas, viini ja jälkkäri. Kerroin loppukesästä siitä, miten suosikkipaikkani suljettiin, koska kaunis tila haluttiin turistikäyttöön. Tällä viikolla oli lappu luukulla kivassa sorbettipaikassa ja sen viereisessä galleriassa: Koska Lissabon tarvitsee vieläkin lisää hotelleja, me joudumme sulkemaan.

Se harmittaa älyttömästi, vaikka samaan aikaan ajattelenkin, että onko minulla oikeutta surra ja valittaa näistä muutoksista, olenhan itsekin expat, joka on muuttanut tänne muualta.

 

 

Onneksi on edelleen rähjäisiä galleriabaareja, euro viidenkymmenen viinilasillisia jos vaan tietää minne mennä) sekä sellaista fiilistä, jota koin ekalla vierailullani tänne: sympaattista, perinteistä ja vähän rähjäistä.

Siksi käyn  edelleen niissä vanhoissa suosikkipaikoissa (joita kaikkia ei onneksi ole suljettu) sekä perinteisissä portugalilaisissa ravintoloissa.

Ja toivon, että tässä kaupungissa olisi sitä vanhaa viehätystä jäljellä vielä parin vuoden päästäkin.

 

O vídeo realizado por Vhils que abre a Web Summit deste ano from Público on Vimeo.

 

Jotta tämä avautuminen olisi epälooginen, tässä vielä video, jolla Websummittia mainostettiin. Siinä Lissabon näyttää niin modernilta, että itsekin ihmettelin ääneen: Oho, onpa hieno!

 

----

 

 

 

 

 

Kommentit

Jaana__ (Ei varmistettu)

Muistan kun yli kymmenen vuotta sitten Etelä-Ranskassa ranskalainen mies oli sitä mieltä, että briteiltä pitäisi kieltää kiinteistöjen omistus. Hinnat olivat nimittäin alkaneet karata paikallisten käsistä kun lomailijat ostivat itselleen kiinteistöjä. Toivoisin että lainsäädäntö pistäisi paikalliset niin siellä kuin täälläkin etusijalle, mutta ahneudella ei tunnetusti ole loppua.

saarah
visual diary

Joo, ihan samaa täällä on puhuttu, mutta tosiasia on juuri tuo ahneus. On tosi surullista että moni vanhuskin joutuu muuttamaan vanhoilta kotikulmiltaan viimeisiksi vuosikseen pois koska asuntojen hinnat ovat yhtäkkiä hullussa nousussa :( Eniten surettaa heidän puolestaan. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Eikö uudet työpaikat kuitenkin ole hyvä asia?
Se tietenkään ei ole hyvä juttu, jos ulkomaalaisten kiinteistökaupat alkavat vaikuttaa hintatasoon ja ainahan se ketuttaa, kun omat suosikkipaikat suljetaan, mutta... vaikea uskoa, että Lissabonista nyt niin kuuma juttu tulee, että koko kaupunki muuttuu.

Tilannetta on hankalaa uskoa, jos sitä ei ole itse kokenut. Turismi tuo toki työpaikkoja, mutta suurin osa näistä työpaikoista on nimenomaan minimipalkallisia roskaduuneja (baarimikkoja, hotellirespoja ja tarjoilijoita), joilla paikalliset ei kuitenkaan pysty elämään kohonneiden vuokrien takia. Vuokramarkkinat on Saaran kuvailun mukaisesti menneet juuri siihen, että rikkaat ranskalaiset ja britit ostavat asuntoja, jotka laittavat (ymmärrettävästi korkeamman tuoton vuoksi!) airbnb- ja muiksi lyhyen vuokrauksen turismikohteiksi, jolloin tavallisilla, pienipalkkaisilla lissabonilaisilla ei yksinkertaisesti ole varaa asua omassa kotikaupungissaan. Pahimillaan koko taloyhtiö tosiaan voidaan myydä ulkomaisille sijoittajille, jotka häätävät paikalliset ulos kodeistaan joko nostamalla vuokria kohtuuttomiksi tai kirjaimellisesti häätämällä heidät muualle, jotta asunnot saadaan airbnb-käyttöön.

Tilanne koskettaa lähes jokaista paikallista tällä hetkellä, sillä edes Suomen mittakaavassa todella hyvissä duuneissa olevilla, esim. lääkäreillä, ei ole enää varaa asua kaupungissa perheen kanssa (mun lääkärituttujen palkka on lissabonissa noin 1500e/kk). Suuri osa perheistä joutuu muuttamaan ulos kaupungista halvemmille alueille, joka tarkoittaa sitä, että työmatkoihin kuluu helposti yli 3h päivässä. Ja koska työpäivät täällä harvemmin ovat vain 7,5h pitkiä kuten suomessa, venyvät työpäivät poikkeuksetta yli 12h pitkiksi. Kun tilanne on edennyt jo näin laajalle, voi vain odottaa milloin näidenkin alueiden vuokratasot nousevat... Pelkkä gallerioiden ja puistojen jyrääminen hotellien alta on siis muutoksista ehkä pienin ja vähäpätöisin, vaikka sekin todella kipeä ja inhottava :(  

Vierailija (Ei varmistettu)

Ajattelin noita "uuden Piilaakson" työpaikkoja. Noita sun mainitsemia seurauksia ei tässä avattu tarpeeksi, se toki kuulostaa huonolta.
En kuitenkaan ymmärrä miksi kutsut baarimikon, tarjoilijoiden ja hotellirespojen työtä roskaduuniksi ellet sitten pienen palkan takia? Ovatko nämä työntekijätkin sitten jotenkin roskaa, kun valitsevat palvelualan vai eivätkö pääse muualle? Vai olisiko sitten parempi olla työttömänä romanttisesti rähjäisessä kaupungissa, jonne hyvätuloinen luova luokka voi muista maista muuttaa asumaan, kun kulut on niin alhaiset.
Suomessa palkkataso ja menot ovat erilaiset mm. verotuksen (ja sen myötä hyvän sosiaaliturvan) takia, mutta kyllä täälläkin jo keskiluokka usein joutuu siirtymään syrjemmäs pienituloisista puhumattakaan. Tietenkään ei voi suoraan verrata tähän tilanteeseen.

Roskaduuni oli ehkä vähän huono sanavalinta, kyse on tosiaan vain todella huonosti palkatusta työstä, jossa ei yleensä tunneta työehtosopimuksia eikä niiden mukana ilta- yms lisiä, saati muita työntekijän etuja parantavia oikeuksia. Työntekijät ei tietenkään ole roskaa, vaan ihan tavallisia, työttömyydestä kärsiviä lissabonilaisia. Kohentuneesta taloustilanteesta huolimatta Portugalissa esimerkiksi nuorisotyöttömyys on yhä edelleen n. 30%, mikä tarkoittaa ettei suurella osalla todellakaan ole varaa valita, mistä sitä leipänsä tienaisi. (Suomessa vastaava luku on noin 20%, mikä sekin toki on EUn keskiarvoa korkeampi.)

Ymmärrän pointtisi syrjässä asumisesta, ei Suomessakaan kaikilla ole varaa asua kaupungissa (ainakaan Helsingissä) :) Lissabonissa tosiaan ei vaan riitä että olisit "keskiluokkainen"; nykyään edes se hyväpalkkainenkaan työ ei riitä asumiseen kaupunkialueella, kun asumiskulut on mitä on. Mutta kuten sanoit, näitä on todella hankala verrata palkkatasojen, verotuksen ja työkulttuurin takia. Ihan jo se, että Suomessa voi luottaa siihen, että yhteiskunta auttaa, jos jäät työttömäksi tai muuten taloudellisesti hankalaan tilanteeseen. Portugalissa joudut hakemaan apua sukulaisilta tai ystäviltä ja ottamaan vastaan sen "paskaduunin", että saisit edes osan jaetusta vuokrasta maksettua. 

saarah
visual diary

Kiitos Essiellen tästä vastauksesta, joka kiteyttääkin juuri ongelman tarkemmin!

Ja tietysti pelkkien gallerioiden ja puistojen jyrääminen ei ole ongelman pahin kohta, mutta se(kin) tuntuu tosi ikävältä. Toivoisin että jatkossakin Lissabonissa olisi ihania ilmaisia paikkoja (juurikin gallerioita ja puistoja), ei vana maksullisia turistipaikkoja :(

saarah
visual diary

vaikea uskoa, että Lissabonista nyt niin kuuma juttu tulee, että koko kaupunki muuttuu.

Musta tää oli vähän outo kommentti. Oliko sulla asiaan jotain tarkempaa tietoa vai ihan musta tuntuu -tuntumaa vaan joka on parempi kuin jollain täällä asuvalla?

jeppuliii (Ei varmistettu)

Sympatiat on paikallisten puolella, kurja juttu. Mutta sä olet Saara osa tätä ilmiötä ja ongelmaa, vai etkö ajattele niin? Hommahan yleensä menee näin: Luova luokka alkaa muuttaa edullisten vuokrien ja elintason tai muuten vaan ihanan viehättävävän ilmapiirin tai ympäristön takia tiettyyn kaupunkiin/kaupunginosaan. Syntyy pöhinää ja lisää porukkaa tulee perässä. Hipsterit innostuvat. Ja edelläkävijöitä seuraa valtavirta - airb'nb, keskiluokka, rakennuttajat jne. Edulliset vuokrat ja taiteellinen boheemi pössis jyräytyy pikkuhiljaa pois, ja siinä sivussa alueilla aina asuneet monen polven paikalliset ottavat isointa damagea. Liikekannalla viihtyvä luova luokka vaihtaa paikkaa ja etsiytyy pikkuhiljaa seuraavaan it-mestaan jossa fiilistellä edullisilla hinnoilla ja autenttisella ilmapiirillä. Noin niinkuin kärjistetysti. Karumpi totuushan on että pienillä galleristeilla ja taiteilijoilla ei aina ole valinnanvaraa missä asua, kun tulot ovat mitä ovat ja vapaus on elinehto omalle tekemiselle. Nämä ihmiset tekevät kaupunginosiin tai kokonaisiin kaupunkeihin sitä fiilistä, mikä tuo myös turismia ja sitten sitä paremmin toimeentulevaa luovaa luokkaa eli freelancereitä. Tätä samaa tapahtuu tietyissä kaupunginosissa myös Suomessa, mutta ei noin valtavassa mittakaavassa kuin esim Lissabonissa tai Barcelonassa. Myös Berliinissä tiettyjen kaupunginosien kohdalla vastaava gentrifikaatio on vaikuttanut paikallisten elämään paljon.

saarah
visual diary

Tottakai perus gentrifikaatio on mulle ihan tuttu juttu ja noinhan se juuri menee suunnilleen joka paikassa :) Sitä mä tekstissä yritinkin sanoa, että tavallaan musta tuntuu tyhmältä valittaa tästä asiasta, kun olen itsekin tavallaan osa tuota ilmiötä. Tosin näen itseni kuitenkin vähän erityyppisenä maahanmuuttajana täällä kun vaikka nuo rikkaat jenkki-expatit, jotka tulevat tänne pyörittämään start-uppeja, koska täällä on halpaa, eivät ole missään tekemisissä portugalilaisten kanssa, hengaavat vaan yhdellä trendialueen pääkadulla hehkuttamassa sitä miten Lissabon onkin yllättävän moderni kaupunki ja eivät ole millään tavalla kiinni täällä normi-paikallisten arjessa ja tuskin edes tietävät siitä mitään (tällaisiin tyyppeihin olen törmännyt täällä nyt niin sata kertaa). Itse olen kuitenkin muuttanut tänne ennen tätä pahinta expat-ryntäystä ihan eri syistä, opiskellut täällä 2 vuotta, syytänyt maahan rahaa yli kymppitonnin, elänyt pienillä tuloilla jolloin täällä tosiaan ei ole liian halpaa ja jatkuvasti yritän parhaani mukaan nähdä muutakin kuin sen "trendi-Lissabonin" ja tukea niitä "vanhoja perinteisiä paikkoja". Mutta minään yli-ihmisenä en itseäni tietty näe, olen ihan samalla tapaa expatti, joka elää kuitenkin hyvin erilaisessa todellisuudessa kuin ne paikalliset, jotka joutuvat jättämään kotinsa ja tutut asuinalueensa, kun niihin ei vaan enää ole varaa. Kinkkinen juttu, johon ei varmaan ole mitään kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Elämä on, voisi kai todeta :D

 

 

Kommentoi