Ihan kiva, sanoi suomalainen juhannuksestaan

visual diary

 

 

21.6.Odeceixe, Portugal

Kun kolme vuotta sitten harhailin tämän saman pikkukaupungin katuja järkyttävässä virtsatietulehduksessa etsimässä apteekkia kolmenkymmenenseitsemän asteen helteessä, en kuvitellut ikinä palaavani tänne. Vietin silloin viikon ihanilla biitseillä ja kahden palmun väliin ripustetussa riippukeinussa. Kaikki näytti instassa ihanalta ja olikin. Paitsi että olin ihan saakelin väärässä seurassa. 

No sellaista on, aina toisinaan. 

Nyt katselen kauniisti kirjoitettuja kadunnimiä ja totean lakonisesti: aijoo, muistankin tän paikan. 

Jo kaksi kuukautta ennen juhannusta päätin, että haluan minilomalle etelään. Pyysin mukaan kolme ystävää, yksi otti sitten extraystävän ja yksi koiran vielä mukaan. Pakkaudumme autoon, laitamme musiikin päälle ja suuntaamme portugalia puhuvan gps:n kanssa kohti Alentejoa, etelää siis. Sitä en vielä tiedä että minulle on kerrottu matkatavarakapasiteetin olevan hyvin rajoitettu sen vuoksi että puolet takakontista vie jättimäinen pinata, jonka ystäväni ovat askarrelleet minulle. 

 

 

On jälleen ihania maisemia, upeita rantoja, mahtavia illallisia…

hetkinen, liikaa ylisanoja. Jos grillissä tehdyt marinoidut kasvisvartaat ovat hyviä, minä sanon: ovatpa nämä hyviä. Amerikkalaiset ystäväni taas: mielettömimmät kasvisvartaat ikinä. Mielettömän upean marinadin teit sinä, sitten järjettömällä ammattitaidolla grillasit sinä toinen, mikä käsittämättömän upea auringonlasku olikana näitä tehdessä, sekin varmasti auttoi ja tämä kahden euron puolikylmä viinikin on aivan julmetun hyvää. 

Kahden päivän kuluttua alan olla jo ihan kypsä tähän. 

Olen niin suomalainen, mietin illalla nukkumaan mennessäni. Kyllä, olen tosi sosiaalinen, mutta kaipaan sen vastapainoksi aamukahvin yksin pihan perällä kirjan kanssa. Tykkään ajautua tuntikausia kestäviin keskusteluihin feminismistä, ihmisten erilaisista lähtökohdista ja ranskalaisten miesten deittailusta, mutta haluan myös pystyä olemaan hiljaa, jopa seurassa.

 

 

 

Kyllä, arvostan hyvää ruokaa ja viiniä, mutta eivät ne minua saa puhumaan ylisanoin. Ruoka on hyvää, hummus maistuu hummukselta ja viini viiniltä. Ja jälkiruokaherkut ovat ihania, mutta eivät ne mullista maailmaani ihan kokonaan. Olen vähäsanainen suomalainen, joka on myös hyvin ailahtelevainen sen suhteen, onko supersosiaalinen vai erakko. 

Seuraavalla viikolla tilitän asiaa rakkaalle suomiystävälle puhelimessa ja hän ymmärtää HETI mitä tarkoitan. Just se. Välillä oon tosi sosiaalinen ja kaikkien seurassa koko ajan suunapäänä ja sit tarvin kymmenen tuntia pelkkää hiljaisuutta. Awesome, se ymmärtää mua. Eikun siis et joo, ihan kiva. 

 

 

 

Opin mainosalalla työskennellessäni sen, että huutomerkkiä saa käyttää kerran vuodessa. Muuten menee teho. Ehkä sama pätee ylisanoihinkin.

No okei, pakko kyllä sanoa että Etelä-Portugali on ihan saatana kaunis. Tahdon sinne takaisin nyt heti. Tai viimeistään ensi juhannuksena. 

 

 

 

 

 

----

 

 

 

 

 

 

Holiday in Odeceixe, South of Portugal

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Juliaihminen
Juliaihminen

Ei vitsi miten tunnelmallisen näköistä meininkiä!!!!! <3

(Huomaa, että mä en ole koskaan ollut mainosalalla. Joskus tuntuu silt kuin olisin huutomerkkieni kanssa sellainen pieni koira, jonka häntä viuhuu koko ajan. Enkä edes oikein pidä koirista.)

saarah
visual diary

:D :D 

Oli kyllä ihana reissu, sitten kun sain välillä istuttua jossain nurkassa yksin tai olla tuijottamassa aallokkoa puoli tuntia. Sit taas jaksoi!!!!!

555666444999 (Ei varmistettu)

captcha

CougarWoman
CougarWoman

Just viime lomalla (palasin eilen) tuli tuo yksinäisyyden tarve. Onneksi matkakumppanina oli tyyppi, joka tietää tästä tarpeestani, ja jolle voin sanoa: "oltaisko nyt vähän aikaa yhdessä yksin"? Oltiin sitten muutama tunti sujuvasti hiljaa, kumpikin uppoutui kirjoihinsa. Comfortable silence is awesome! :) (Ja introverttejä on hyvä deittailla.)

saarah
visual diary

Comfortable silence is awesome!!! Just tää. 

 

Pirita Marques (Ei varmistettu)

Olipa kauniita kuvia! (kokeilin lopettaa lausetta pisteellä, mutta siitä tuli mun mielestä ironinen :P) Ihan samoissa fiiliksissä olen minäkin toisinaan seurassa, onneksi lähi-ihmisten kanssa ei tarvitse yrittää olla muuta kuin on. Siinä menee mulla ystävän ja tutun raja.

saarah
visual diary

Kiitos! Mä ajattelin Suomessa asuessani aika samallalailla, mut nyt kun ystäväpiiri on monikulttuurinen, on monia asioita joiden tajuaa myös olevan kulttuurieroista kiinni :) Ja ehkä pitäisi oppia sanomaan ääneen: hei mä oon suomalainen, meen nyt möllöttämään yksin tuonne nurkkaan, älkää ottako sitä itseenne :D

ginty
gg and the moon

Mitä noiden mielettömän upeisiin kasvisvartaiden marinadiin tulee? :D

ps. Oon viettänyt nyt kuukauden Kaliforniassa ja joskus tulee sellainen olo, että ihmisten silmissä saattaa näyttää vähän elottomalta, kun ei pirskahtele kaiken ylimalkaisuudesta koko ajan (ja mä oon vielä aika äänekkäästi innostuja näin Suomessa ainakin :’D). Phuuuh.

saarah
visual diary

:D :D :D En ees tiedä, jotain ihan perusmausteita ja öljyä :D

Joo just toi! Suomessa mä oon ihan äänekäs, sosiaalinen ja innokas, sitten noiden seurassa se joka ei koskaan innostu mistään :D Tsemppiä Kaliforniaan!

Kommentoi