Kauniita unia

Kirjoitin viime kesänä elämäni mullistaneista korvatulpista
enkä ole kertaakaan sen jälkeen nukkunut ilman niitä. Tai siis olen yrittänyt muutaman kerran kun tulpat ovat unohtuneet, mutta ei, en saa enää unta ilman niitä.

Muutenkin viime kuukaudet ovat vieneet ennen niin mielettömät unenlahjani.Syitä on monia, toivotaan että osa niistä katoaisi ja puoleen päivään asti nukkuminen palaisi normiasiaksi elämässäni.

Haaveilen toisinaan hotelliyöstä. Siitä että olisi hiirenhiljaista, pimennysverhot ja täydellisen pehmeä sänky. Ja ehkä sitten tällainen upea unimaski.

Phoenix hotellin kaupan,  The Glad Hours ja Fort Lonesomen yhteistyömallistossa on näinkin hienoja vaihtoehtoja.

Ja se itse hotelli, Phoenix Hotel siis,
sinne voisin mieluusti mennä nukkumaan. Aika kivannäköinen paikka.