Mitä jos elämästä häviäisi kymmenen vuotta?

visual diary

 

 

Hei kato sun kynnenalusia, MITÄ HITTOA OOT TEHNYT, huudahti ystävä taannoisella Berliinin reissulla. Ups, olen pedikyyrin ja kynsiharjan tarpeessa, aika usein, tässäkin kuvassa. 

Se ei ole kuitenkaan tämän postauksen pointti, vaan pointti on kädessäni oleva kirja, jonka löysin Helsingissä käydessäni ystäväni talon roskiskatoksesta. Kuka heittää kirjoja roskiin, ihmettelin siellä ja pakkasin tämän ja kaksi muuta laukkuuni. 

Suomenkielisten kirjojen lukeminen kun on ihaninta koskaan. 

 

 

Liane Moriartyn Nainen joka unohti on aika täydellinen kesäkirja. 

Aina kun ei jaksa lukea sellaista, jossa on sota, miljoon henkilöhahmoa ja mieletön opetus elämästä. Joskus (aika usein) haluan lukea ihmisistä ja heidän (aika) tavallisista suhteistaan. 

 

 

Kirjan alussa päähenkilö joutuu tapaturmaan ja saa muistinmenetyksen. Elämästä katoaa viimeiset kymmenen vuotta. Kirjan rakenne on hyvin mietitty, menneisyyttä tuodaan esiin pala palalta päähenkilön siskon kirjoittamisen muistiinpanojen myötä. 



Koko ajan kirjaa lukiessa mietin omaa elämääni kymmenen vuoden ajalta. Jos muistista pyyhkiytyisi tuo sama ajanjakso, kuka minä edes olisin? 

Ja sitten se sama tuttu fiilis joka iskee aina hyvää kirjaa lukiessa:
Hitto, ottaisin vielä toisen kahvin ja lukisin viisikymmentä sivua lisää, mutta pitää säästellä. Tää on mun tokavika suomenkielinen kirja. 

Säästely ei onnistunut, luin tän yhdessä viikonlopussa eräällä kaupungin kauneimmista parvekkeista. (Ei oma, oisikin). 

 

 

----

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

pöpelikössä
Pöpelikössä

Tää oli kyllä hyvä! Luin e-kirjana joskus olikohan viime syksynä. Samaan syssyyn luin pari muutakin saman kirjoittajan kirjaa, mut hitto en muista nyt nimiä...mut siis samaan kivaan kesälukemisto/kevythöpöilyähköä sarjaan menee ja siinä mielessä voin suositella! :D

saarah
visual diary

Kiitos, pitääpä tutustua kirjailijan muihinkin teoksiin :)

Kommentoi