Tykkään taiteesta: museoista, gallerioista, taidekirjoista, ihan kaikesta. 

Osaan puhua taiteesta suht uskottavasti: voi ihastella värjeä, muotoja, kekseliäitä nimiä, ihan mitä vaan. Mutta silti usein museoissa ja gallerioissa on vähän epämukava olo. Kuinka kauan yhtä teosta pitää katsoa ja voiko jotkut epäkiinnostavat vaan sivuttaa? Pitääkö ottaa opastus ja se ohjelappunen? Miksi lähes kaikki videotaide on aina karmivaa ja pelottavaa? Saako ottaa kuvia? Saako asetella omia hiuksiaan taideteoksesta peilaten?

En usein ulkomaanreissuilla jaksa käydä isoissa museokomplekseissa, jossa homma alkaa aikojen alusta ja savikipoista. Mielummin hengaisin sellaisessa tilassa, jossa olisi vähän ja tarkemmin valittua taidetta, jotain uutta ja insiroivaa ja 

niin, mieluusti siis hengaisin jossain insiroivassa tilassa, siellä taiteen keskellä, en vaan kävelisi läpi skannaten kerralla jonkun sata teosta. 

Galleriassa voisi näyttää vaikka tältä:
taideteosten tyyliin sopivia pöytiä, tuoleja ja sohvia. Mahdollisuus istua ja tilata gallerian yhteydessä olevasta baarista kahvikupponen tai jopa viinilasillinen. Ja taiteen ostamisintokin voisi nousta siitä, kun istuisi sitä teosta vastapäätä ja tuijoittelisi sitä kauemmin kuin ohikulkiessaan. Tietysti tämä ei toimi Picassojen ja muiden miljoonien arvoisten teoksien keskellä, mutta ehkä pienemmissä paikoissa tässä voisi olla ideaa. 

Naputtelin tätä postausta ihan tohkeissani ja sitten vasta tajusin: ehkä Helsingissä tai muualla Suomessakin on tällaisia paikkoja,
en ole vaan käynyt siellä yhdessäkään galleriassa tai museossa aikoihin? 

—-

Giv Lowe galleria & kahvila, Praça de São Paulo 13-15, Lissabon.
(Varaudu komeaan ranskalaiseen kahvilapojuun)

—-

One of my favorite art galleries 

Giv Lowe, Praça de São Paulo 13-15, Lisbon.