Baarissa on niin kuuma, että siirrämme tanssilattian kadulle.

En ole vieläkään ihan täysin sisäistänyt sitä, että baarikaduilla yhdestä paikasta voi ostaa juoman, sitten vaellella se kädessä pitkin katuja ja poiketa toiseen baariin, tai jäädä istuskelemaan katukivetykselle. Ketään ei kiinnosta ostitko sen oluen täältä vai viereisestä paikasta. Parhaimmillaan ison tuopin saa eurokymmenellä. On ihanaa, että voi(si) vihdoin olla ihminen joka sanoo: MINÄ tarjoan.

Baarin avonaisesta ikkunasta kuuluu musiikki kadulle asti, joten tanssimme siinä. Kuuma keli, hyvät biisit ja lauantai-ilta. Minulla on päälläni vuosia sitten Pariisilaisesta vintagekaupasta löytämäni kuosihame, josta joskus ajattelin: onpa kirjava ja lyhyt. Nyt käytän sitä ihan tuosta vain (eikä sen melkein polvimittainen pituus kovin lyhyeltä tunnu). Hiukset olen pessyt viimeksi keskiviikkona, mutta kostea helleilma tekee niistä hieman laineilevat ja siedettävät. Pyyhin hikeä vessapaperiin ja lisään huulipunaa ilman peiliä.

Jostain ilmestyy kivannäköinen mies, joka pyytää minua sunnuntaitreffeille. Hän tallentaa numeronsa puhelimeeni ja kirjoittaa nimensä eteen Aa.

Aaa, mietin hetken. Aaaa, what? On sitten pakko kysyä.

Jotta olisin sun listalla ensimmäisenä, sanoo miekkonen smuuthisti ja pussaa poskelle. Nähdään huomenna.

Totuuden nimissä kerrottakoon: en soittanut. Pesin pyykkiä, tein pestoa vihreistä pavuista ja kävin kävelyllä.

Ku emmää jaksa just nyt tutustua keneenkään.

—–

Here are my Saturday night patterns.