35 (astetta ja vuotta)

IMG_0213.JPG

Täytin vuosia juhannuksena.

Ota musta synttärikuva just tässä, sanon synttäreiden aattona matkalla illalliselle. Ihan vaan roskiksen vieressä, rosoisessa Santosissa.

Ikääntyy ja mädäntyy, sanoo tilannekomiikan hallitseva ystävä ja tilaamme niin suuret oluttuopit että juuri ja juuri jaksamme juoda ne.

Minulla on puusta katkaistu kukkiva oksa korvan takana (hetken) ja lahjoina kaikki asiat, joista pidän eniten: Diorin huulipuna; sävy 844, Portugalin Vogue, salmiakkia ja inkivääriteetä. Lisäksi paketista paljastuu uusi lompakko, koska ystäviäni on jo puoli vuotta nolottanut seistä baaritiskillä kanssani: olenhan näppäränä tyttönä korjannut lompakon rikkinäisen kiinnitysmekanismin kuminauhalla.

Nyt asettelen korttejani uutuudenkiiltävään aikuislompakkoon.

Minulla on päällä suosikkimekkoni, mutta joka kerta kun näen itseni peilistä, ajattelen: voi jeesus, tää hikoilu ei sovi mulle. Syön avokadokeiton ja kalatacon. Sitten suklaachilimoussen ja monta lasia roseviiniä ulkosalla. Lisään liian pinkkiä huulipunaa.

Päädymme lopuksi paikkaan joka on kuulemma koko kaupungin paras diskoteekki. Kotoisa olo, aivan kun olisi ruotsinlaivalla. Ulkona on kuumempi kuin sisällä ja terassilta on näköala vastakkaisen rannan valoihin. Minä kerron vitsiä siitä, miten ystäväni sain kerran aamuyöllä viestin:

Ei se ruho ollutkaan vihreämpää siellä toisella puolella.

Ruho. Heh.

Mietin humalaisen mieleni läpi sitä, kuinka kauan halusinkaan muuttaa New Yorkiin ja luoda oikeasti kadehdittavan uran. Sitten päädyin hengailemaan tänne, Euroopan eteläisimpään kolkkaan. Maahan, jossa näytän ikuisesti turistilta, enkä osaa kieltä.

Kun lähtee ja luopuu, saa tilalle niin paljon uutta, sanotaan.

Sinä aamuna kun täytän 35, kimppakämpän vessassa ei taaskaan ole paperia eikä keittiössä yhtään puhdasta teekuppia. Minulla on tehoton tuuletin, hemmetin ruma kiikkerä lipasto ja kaksi finniä leuassa.

Uutta.

Ihan ok. Eipähän pääse sanomaan: no eipä tässä oo vuodessa tapahtunut oikein mitään.

IMG_0221.JPG

Suosikkimekko Acne / Suosikkikengät 4€ Kallion katukirpparilta / Suosikkilaukku Madewell

—–

Just turned 35 and got to wear my favorite Acne dress. Also got a little crisis about getting old.

Just a little.

Suhteet Oma elämä

Älä hyvä nainen haista basilikaa

Midsummer on Lissabonissa vasta 15.8, mutta kesällä on muitakin juhlia.

Viime viikolla täällä juhlittiin kansallispäivää, Santo Antóniota,

joka tarkoittaa viikon mittaista bailausta, värikästä koristelua, karnevaaleja, kaduille katettuja ruokapöytiä ja koko kaupungin yllä leijuvaa grillatun sardiinin hajua. Ja myös sitä, että näinä iltoina ei kannata ajatella: Ohhoijaa, menepä kotiin ajoissa tänään, koska kun koko muu kaupunki bailaa, et sinäkään nuku. Tällä viikolla on nimittäin ihan sallittua huudattaa musiikkia kadulla aamuviiteen asti.

Minä ihmettelin myös sitä, miksi basilikapuskia on joka puolella. Ei sellaisia tavallisia, vaan pyöreään muotoon leikatun näköisiä:

Manjericao.

manjericao2.jpg

Uskomuksen mukaan, jos olet ihastunut johonkin tyyppiin, anna hälle juhlahumussa basilikapuska ja rakkausuruno. Pitäisi toimia. Kannattaa kantaa mukanaan myös purjoa. Vanhan tavan mukaan sillä lyötiin nimittäin naapureita päähän. Syystä joka jäi itselleni ainakin vähän hämärän peittoon.

Mutta mitä tahansa teetkin, älä haista basilikapuskaa suoraan. Silloin nimittäin tapahtuu jotain traagista:

Tapat haistelullasi merimiehen.

Oikeaoppinen tapa haistaa Manjericao:ta on koskettaa sitä kädellä ja haistaa sitten kättä.

Yksi merimies meni, sillä huumaavan tuoksuista basilikaa oli ihan pakko haistaa enkä tätä oppia hurmoksessa muistanut. Nytpä muistan.

—–

Last week the whole city was celebrating the National Day, Santo António.

And I learned that if you sniff the basil, Manjericao (that´s very much included in the celebration)

you will in fact kill a sailor. So the right way to do it, is to touch it with your hand and then sniff your hand. `Cause who would want to kill a sailor on purpose?

 

Suhteet Oma elämä