Ilahduttavia asioita
Asioita jotka ilahduttavat aina
Pukumiehet taluttamassa koiria aamuisin lähiaukiolla.
Portugalissa miesten puvut ovat aina hyvin istuvia. Tosin täällä suositaan myös liiankin istuvia (kireitä) kauluspaitoja joiden ylimmistä napeista jätetään turhan monta auki. Istun usein aamukahvilla arvioimassa miesten pukeutumista rikkinäisissä sandaaleissani, hiukset harjaamatta ja takki kotimekon päälle heitettynä. Hah.
Lisää ilahduttavia asioita:
Kun kerrankin huomaa katsoa ikkunasta kello 19.20 jolloin pilvien muodoista ja määrästä näkee onko vartin päästä mieletön auringonlasku ja jos näyttää siltä että on, jaksaa lähteä pienelle auringonlaskukävelylle.
Kun on sellainen salainen suosikkipaikka vuosien takaa, jonka olemassaoloa ei paljasta kenellekään koska ei halua pilata sen paikan maagista tunnelmaa edes käymällä itse siellä usein. Ja sitten kun menee sinne vuosien päästä taas ja on niin täydellisen ihastuttava ilta että huomaa käyttävänsä sanaa ihastuttava vaikka se ei yleensä kuulu sanavarastoon.
Kun ei ole enää long covidia vaan voi elää kuten normaali ihminen. (No siis normaali-ihminen jolla on epänormaalin ohuet hiukset long covidin jälkeen).
Kun huomaa että edelleen osaa ihastua hirveän palavasti.
Kun on viikon ajan kuvitellut kummallisen nurkista kuuluvan rapinan olevan hiiri ja sitten tajuaakin sen olevan ikkunalaudalle itse asettemani folionpala joka lipattaa tuulessa (ja kuulemma pelottelee puluja niin etteivät ne tule istumaan ulkoikkunalaudalleni).
Kun kaivaa suosikkivillapaidan muuttolaatikoista ja on ihan että kas vaan, muutin maaliskuussa ja vieläkin on laatikoita purkamatta mutta mitäs siitä.
Kun on päiviä joille on luvattu vesisadetta aamusta iltaan ja sitten ei sada kun pienen hetken keskipäivällä.
Sateenropinan kuunteleminen ylimmän kerroksen asunnossa.
Se kun joku sanoo voin ehkä auttaa tässä ja sitten oikeasti tekee sen. Ja myös ihmiset jotka eivät sano let´s do it sometime vaan jonkun tietyn ajankohdan.
Kun voi elää loppukesän niin että on päivät ulkona auringossa ja tekee töitä yöllä kahteen asti eikä tarvitse ajatella ollenkaan että voiko elää tällaisessa rytmissä kun on itse itsensä esimies, nainen, päättäjä, mikä lie.
Sopivan vapaa ihminen ainakin.
