Eräällä viikolla järkytyn suuresti
kylpyhuonettani terrorisoivasta jättimäisestä yöperhosesta. Instagramin kautta opin että Meksikossa siitä käytettäisiin nimitystä Witch moth ja se ennustaa epäonnea ja että onneksi kuule et asu Madeiralla, siellä ne ovat vielä suurempia. 

Hirvittävä yöperhonen jumittuu kylpyhuoneeseen päiväkausiksi ja saan ohjeistukseksi tappaa sen hiuslakalle. En pelkää pieniä ötököitä, mutta viisisenttinen hirviöperhonen kyllä pelottaa ihan oikeasti. Käyttämäni hiuslakka on vain niin kallista ja tilaan sitä netistä joten en todellakaan raaski käyttää sitä yöperhosen eliminoimiseen. 

Silti järkytyn enemmän eräästä suositusta podcastista joka julkaisee samalla viikolla järkyttävän sovinistisen jakson jossa mies kertoo siitä miltä naisten pitäisi näyttää ja kuinka käyttäyty ja kaksi naista hihittelee vastauksille. 

On pakko mennä ihan päiväkävelylle kun tuntui että koko päivässä, maailmassa ja ihmisissä ei ollut mitään järkeä. 

Samassa muistin että olin unohtenut tiedustella exältäni voisinko kenties järjestää syntymäpäiväni hänen uutuusravintolassaan. Odotin viestiini epämääräisen nihkeää vastausta, mutta sainkin niin sydämellisen paluuviestin että hymyilin koko puistonpenkkikahvitaukoni ajan. 

Useinhan asiat menevät näin: juuri kun on loppumassa usko kaikkiin, tulee pieni pilkahdus toivoa. Always the darkest JUST before the dawn ja niin edelleen. 

Samana päivänä ihminen joka on ollut minulle velkaa kaksisataa euroa vuoden ajan ja olin aivan luopunut toivosta saada tätä summaa ikinä takaisin, laittoi sen oma-aloitteisesti tililleni. 

Ja illalla rohkea kämppikseni vaan heivaa yöperhosen ikkunasta ulos ja sanoo: ai musta ne on kauniita ja kiehtovia. 

Niin erilaisia me ihmiset ollaan. 

Illalla naurattaa jo sovinistinen podcast-jaksokin puolen prosentin verran. Lähinnä siksi että elän itse onneksi ihan erilaisessa todellisuudessa kun kyseisessä jaksossa vieraileva miesasiantuntija. Onneksi. 

Opin samalla viikolla myös uuden sanan portugalia. Vulnerável. Sellaiseksi minä olen ulkomailla vähän jo oppinut. (Ja tämän ohjelmankin tietty olen katsonut). 

Uskallan jo sanoa: en osaa, en uskalla.
Ja että pelkään yöperhosia.
Ja sovinisteja.