Tammikuu, alkukuu

visual diary

 

 

2018

 

En ole kirjoittanut mitään pitkään aikaan. Tai siis olenpas, mutta lyhyitä tajunnanvirtatekstejä vain.

Päätä särkee taas koko ajan, vaikka yritän syödä tosi terveellisesti joulukuisen viiniputken jälkeen.

Kasviskeittoa lounaaksi, munakasta illalliseksi, sitten vähän pähkinöitä. Ja pussillinen salmiakkia ja kuusi palaa leipää. Jaahas. Haaveilen kulman takana olevan burgeripaikan bataattiranskalaisista ja euro viisikymmentä maksavasta mukillisesta punaviiniä, mutta vastaan kysymykseen iltasuunnitelmista visusti etten juo viiniä tässä kuussa.

On vasta viides päivä.

Juon varmasti viiniä jo kymmenes.

Kun en koskaan jaksa mitään ihan sataprosenttisesti.

 

 

Iso asuntomme on tyhjä. Istun yksin pöydän ääressä ja mietin miksi kaipaan yksinoloa silloin kun kotona on liikaa ihmisiä ja muita silloin kuin olen yksin. Meillä on viisitoista ovea ja sokkeloista enkä saa nukuttua kun olen yksin kotona. Tai niin ajattelen illalla, sitten herään aamulla ja tajuan viesteistä olleeni online viimeksi 11 tuntia sitten. Unenlahjat, ne on sentään tallella.

Sataa vettä. Tällä säällä Lissabon haisee aina vähän homeelta ja ummehtuneelta. Avaan kaikki ovet, tuuletan. Ja sitten kun sataa kaatamalla ihan koko päivän, olen vaan sisällä hoitamassa rästihommia ja käyn hupputakki päässä juoksemassa kioskista ison kahvin ja kun sadevesi yrittää laimentaa sen, juoksen vaan takaisin sisälle.

Kiroilen englanniksi, vaikka olen suomalainen Portugalissa

ja yksin kotona.

Fuck it.

Tajuan ehkä tulleeni aikuiseksi vihdoin, koska haaveilen yksivärisistä pussilakanoista. Vaalean harmaista. Tai ehkä se jäi vaan päähän vieraillessani Suomessa kaikkien sisustuslehdiltä näyttävissä kodeissa.

Haluan mennä elokuviin, kävellä vaan päämäärättömästi katuja, lukea kirjoja.

Pitäiis aloittaa uudella työhuoneella ihan pian. Vuokrasin sen innosta puhkuen joulukuun puolella uuden vuoden aloitukseksi.

Vähän ironista että nyt sitten yhtäkkiä ei ole paljonkaan duuneja joita siellä tekisin.

No sitten verkostoidun ja käyn lounailla.

Onneksi sen vieressä on kiva kahvipaikka.

 

Kyllä tää tästä. Alussahan tässä vasta ollaan.

 

----

 

 

 

 

Kommentit

minttumari

Tsemppiä! Ihanaa kun me täällä pimeydessä saadaan kuitenkin sun kuvien kautta haaveilla valosta ja väristä.

saarah
visual diary

Kiitos! Ja tsemppiä takaisin sinne pimeyteen. Suomen jälkeen täällä tuntuu keväiseltä, mutta hitto että on ikävä lämpimiä koteja. Mä haaveilen nyt sit siitä :D

harmaatlakanat (Ei varmistettu)

Onko vaalean harmaat lakanat muotia? Ostin just sellaiset... :D Mutta nyt kun sanoit, niin kyllähän noita harmaita lakanoita on näkynyt trendibloggaajilla, joten ihan varmasti olen mainostuksen uhri! Ne taisivat kylläkin kaikki olla pellavaa mitä näin "hesalais-bloggareilla". Mulla on puuvillaiset, mutta jotain ihan käsittämätömän pehmeää puuvillaa. Ihanat ovat. Suosittelen. Ja tämä ei ole siis pelkkää suomi-muotia, asun ulkomailla ja täälläkin näkyy kaupassa harmaita lakanoita joita mainostettiin "pellava look-alike" -mallina.

saarah
visual diary

Hahaaa, mäkin oon nyt selkeesti mainoksen uhri :D :D

Kommentoi