Kuinka elää atopian kanssa

Silmäluomia kutittaa, kaulan iho punoittaa. Myös kyynärtaipeissa kutisee. Välillä silmäluomet ovat niin rutikuivat, ettei mitään meikkiä yksinkertaisesti kannata laittaa. Jos kasvot punoittavat, ei ainakaan kannata lisätä punaista efektiä laittamalla kirkkaanpunaista huulipunaa. Mikä vaivaa? Atopiahan se. Atooppisten oireiden paheneminen kuuluu loppusyksyyni siinä missä toisilla pumpkin lattet ja jouluvalojen virittely. Tosin tänä vuonna atooppista oireilua oli jo syyskesällä. Välillä on tuntunut siltä, että haluaa piiloutua koko maailmalta tämän vaivan kanssa. Asettua jonnekin hatun taakse, kuten kuvassa.

Atopialla tarkoitetaan ihosairautta, atooppista ekseemaa, joka ilmenee kasvoilla kuivuutena, punoituksena, kutina ja myös toisinaan lievänä turvotuksena kutisevissa kohdissa. Iho on siis tulehtunut. Terveyskirjaston mukaan atopiasta kärsii noin 15-30% aikuisista suomalaisista. Usein vaiva alkaa jo lapsena, minä säästyin onneksi siltä.

Atopia puhkesi minulla 8 vuotta sitten. Valitettavasti atopiaan ei ole lääkettä, joka saisi kaikki oireet katoamaan. On vain erilaisia voiteita, joilla kutina ja punoitus yritetään pitää aisoissa niin, että ihosairauden kanssa voi elää. Kun menin ensimmäisen kerran ihotautilääkärille atooppisten oireiden vuoksi, sain reseptillä allergialääkkeitä. Kävin myös allergiatesteissä Iho- ja allergiasairaalassa. Mitään allergiaa ei todettu, vaikka esimerkiksi otan aina hotelleihin oman tyynyliinan ja viltin mukaan. Ensimmäisenä hotelliin tullessa laitan oman tyynyliinan paikoilleen ja peittelen nukkumapaikkani viltillä. Suojaan siis sänkyni pölyltä. Hotellien pöly saa silmäluomien ihon oireilemaan pahasti ja ja myös muun kasvojen ihon kutisemaan, joten näillä toimenpiteillä on oikeasti iso merkitys. Ammattiurheilijat eivät voi antaa kisamatkoilla huonosti siivottujen hotellihuoneiden pölyn tukkia kehoaan ja osa maastohiihtäjistä roudaa kisamatkoilla pölynimureita mukanaan. Kokolattiamatot ovat tietenkin niitä pahimpia pöly- ja likapesiä!

Maailmassa on pahempiakin ihovaivoja kuin atopia, mutta kyllä elämä ennen atopiaa oli monella tapaa huolettomampaa. Ei ollut niin väliä, mitä iholle laittoi. Saatoin käyttää asteittain päivettävää kasvorasvaa kesät talvet. En saanut oireita hotelleissa. En kertaakaan. Kuluneen kahdeksan vuoden aikana olen joitakin kertoja jättänyt menemättä eri paikkoihin, koska naama on ollut aamulla ihan hirveän näköinen, punoittava ja turvonnut. Nuo ovat olleet niitä pahimpia hetkiä! Sitten on ollut päiviä, jolloin on vain ollut pakko lähteä liikenteeseen, vaikka ei tosiaan ole ollut paras versio itsestään. Silloin helpottaa, kun panostaa johonkin, jolla saa huomion pois kasvoista: piristävät vaatteet, korvakorut, vaikka iso hattu päähän. Jos on aurinkoista, kahta parempi. Lasien takana saa aina mielenrauhan.

Atopia, kuten muutkin ihosairaudet heikentävät paikoitellen myös mielen hyvinvointia ja elämänlaatua. Kun peilistä katsoo jatkuvasti ei-kovin-hehkeä naama, painaa se myös mielen matalaksi. Minulla on ollut kuluneen marraskuun aikana aika monta huonoa ”naamapäivää” (kutsun niitä tuolla nimellä). Viime maanantaina kävin atopian takia lääkärissä ja keskiviikosta alkaen tapahtui käänne parempaan. Nyt on ollut monta hyvää päivää peräkkäin, ja siitä saa olla kiitollinen.

Mitkä tuotteet ovat auttaneet tällä atopiamatkalla?

  • Linolan Hautmilch Lotion toimii loistavasti atooppisen ihon päivävoiteena ainakin minulla! Lisäksi voide on melko edullinen, 200 ml maksaa hieman alle 20€.
  • Acon minidermiä voi käyttää vuoden ympäri ja se sopii myös kutiaville silmäluomille. Saman valmistajan eczema treatment creamia saa käyttää muistaakseni kolme viikkoa putkeen. Käytän sitä nyt yövoiteena ja sellaisina päivinä päivävoiteena, kun en meikkaa ollenkaan.
  • Avénen silmänympärysvoide vähentää kutinaa ja kosteuttaa. Tämä on tähän mennessä ainoa löytämäni kutisevan ja ärtyneen ihon silmänympärysvoide. Tiedätkö sinä jonkun toisen tuotteen? Vinkkaa ihmeessä kommenttiboxissa!
  • Avénen Thermal Spring Wateria suihkautan kasvoille aina silloin, jos iho oikein kiristää. Tämä on hyvä tuote myös kaikille koneen ääressä istuville tietotyöläisille. Suihkauta sitä iholle aina silloin, kun kaipaat lisäkosteutta.
  • Orionin Hydrocortison on minulle se viimeinen oljenkorsi kutinaan. Tämä auttaa, jos mikään muu ei enää auta. Tuotetta saa käyttää kutiaviin ja punoittaviin kohtiin iholla pari viikkoa aamuin illoin, ja sitten tarpeen mukaan 3-4 päivän välein.

Meikkituotteet ovatkin sitten toinen juttu. Meikkaan muutenkin niin vähän kuin voin. Käytän Madaran CC-voidetta, loistava tuote! Jos haluan vähän enemmän peittävyyttä, valitsen Cliniquen Even Better Glow-meikkivoiteen. Olen saanut allergiaoireita eräistä meikkivoiteista, joten olen todella tarkka siitä mitä iholleni – ja eritoten silmäluomille sivelen. Luomiväriä en käytä enää juuri ollenkaan, koska en halua luomilleni yhtään mitään ylimääräistä. Muutos on suuri, koska ennen atopiaa luomiväri kuului perusarkimeikkiini. Niin ne ajat muuttuu, ja meikki kasvoilla hupenee 😀 Onneksi huulipunalla saa väriä kasvoihin ja pirteän ilmeen.

Jos atopiassa on jotain hyvää, niin se , että kevät ja kesä ovat helppoa aikaa. Ihminen oikeasti tarvitsee valoa ja lämpöä! Atopia on myös laittanut miettimään omaa suhdetta ulkonäköön. Olenko aiemmin ollut liian turhamainen? Onko ulkonäöllä ollut liian suuri rooli elämässäni? Toisaalta, kai jokainen ihminen haluaa näyttää hyvältä ja olla paras versio itsestään.

Jos syystalvella on oikein paha tilanne atopian kanssa, parin viikon aurinkomatka tutkitusti auttaa. Näillä näkymin olisi viikon verran alppiaurinkoa luvassa joulukuussa. Se tekee taatusti hyvää ihan koko ihmiselle, ei vain iholle <3.

Kärsitkö sinä atooppisesta ihosta?

Atopiasta huolimatta mukavaa marraskuun toiseksi viimeistä viikkoa! Toivottavasti saamme pilkahduksen aurinkoa tälläkin viikolla! <3

Love,

Maija

XOX

Hyvinvointi Mieli Terveys

Joogan parantava voima

Käyn Eirassa ohjatussa joogassa joka torstai, muilla tunneilla satunnaisesti ja teen myös kotona omia joogaharjoituksia. Olen joogannut 13 vuotta. Eilisen tunnin aluksi pohdimme sitä, miksi kukin meistä joogaa? Miksi käymme tunneilla? Mitä jooga antaa? On hyvä muistaa, että ilman henkistä puolta  jooga on vain mekaanista voimistelua, aerobicia, jumppaa. Kun aloitin joogan talvella 2006, alkeiskurssiin kuului pakollisena osana tietty määrä joogafilosofian tunteja. Silloin noiden tuntien sisältö ei ehkä ihan auennut, mutta toki minulle oli alusta asti selvää, että jooga ei ole jumppaa. Tässä ajassa voisi huomauttaa, ettei se myöskään ole poseeraamista kalliissa joogavaatteissa ja vaikeissa asanoissa Instagram-kuvissa.

Eilisellä tunnilla tapahtui alkuvaikeuksien jälkeen jotain hienoa. Alkuhiljentymisen jälkeen päivän murheet alkoivat pyöriä mielessäni siihen nähden, että turhauduin. Ajattelin hiljaa itsekseni, että mitä järkeä tänne oli tulla ”voimistelemaan”, jos päässä soi samaan aikaan rikkinäinen, huolien täyttämä levy. Voin yhtä hyvin nousta lattialta, rullata maton ja lähteä kotiin! Kunnes sitten alkoi tapahtua. Jossakin vaiheessa ensimmäisen puolen tunnin aikana pyysin universumilta, Jumalalta, elämääni tiettyjä asioita, jotta minun ei tarvitsisi enää murehtia asioita, joita mieleni kelasi. Pian havahduin siihen, että huolet olivat kadonneet päästäni. Jäljellä oli vain liike, vahva liike. Jalka nousi todella korkealle. Havahduin siihen, miten hyvältä se tuntui. Tuntui hyvältä myös punnertaa. Ehkä kehossa oli purkamatonta energiaa, koska tuntui hyvältä tehdä voimaa vaativia, raskaita asanasarjoja. Sellaisia ei jaksa tehdä kauan, jos energiaa on liian vähän. Tällä kertaa olisin voinut jatkaa sitä nopeassa tahdissa tehtävää sarjaa vaikka kuinka pitkään.

Juuri tuota jooga on parhaimmillaan, minä lakkaa olemasta ja jäljelle jää vain liike. Minä ei vaadi ja mangu ja rutise, se katoaa. Tavallaan kyseessä on vahva flow-tila. Sen voi tietenkin saavuttaa monessa muussakin lajissa. Minä olen joogan lisäksi kokenut vahvan flown ainakin juoksulenkeillä ja maastohiihdossa. Parhaimmillaan juoksija katoaa lenkin aikana ja sitä ikään kuin istuu itensä kyydissä ja nauttii menosta. Lapissa hiihdin jäätyneen järven halki tasatyöntöä koko matkan. Flow-tila tuli siitä, kun jäljellä ei ollut enää mitään muuta kuin tasatyöntö. Olin osa liikettä, kaikki turha oli karsiutunut. Oletko sinä kokenut vahvan flow-tilan jonkun lajin parissa?

Pimeänä vuodenaikana liikunta on entistä tärkeämpää. Jos ei viitsi iltaisin mennä lenkille tai lähteä joogaan, alkaa pulla ja suklaa maistua entistä enemmän. Minusta tulee myös levoton ja kiukkuinen, jos en pääse liikkumaan. Liikunta auttaa purkamaan monenlaisia tunteita ja liikunnan aikana saattaa syttyä oivalluksia, jokin asia, jota on kauan miettinyt, saattaa ratketa. Joogatunnin aluksi voi mielessään pyytää apua tai johdatusta johonkin, mitä on miettinyt pidempään. Ratkaisu löytyy sisältäsi, jos ei heti, niin luultavasti kuitenkin jonkin ajan sisällä.

Liikunnallista, hyvää ja toivottavasti myös aurinkoista Isänpäivän viikonloppua! <3

Love,

Maija

XO

”Kaikki joogaharjoitukset auttavat näkemään asiat sellaisina kuin ne ovat. Joogassa harjoitamme mielen avaamista ja sydämen pehmentämistä ja siten tulemme yhtä aikaa voittamattomiksi ja haavoittuvaisiksi. Saamme tämän aikaan rentouttamalla mielen, vapauttamalla kehon jännitteet ja sallimalla sen, mitä tietoisuuden kentässä kulloinkin on,  syntyä ja hajota jälleen. Kuon huomaamme takertuvamme johonkin kokemukseen, niin kuin usein käy kun syyllistämme tai olemme vaikean tunteen polttopisteessä, pehmenemisen harjoittaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Opimme katsomaan puolueettomin ja myötätuntoisin silmin ongelmia, joita vastaamme tulee yhä uudestaan.” -Donna Farhi: Jooga ja elämän voima

Ps. Lue ihmeessä Farhin kirja, jos joogaat tai olet ajatellut aloittaa lajin.

Vanhempi kirjoitukseni joogasta täällä: Miten jooga muutti kehoni, mieleni ja elämäni

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Ajattelin tänään