Omalla kohdalla ruoka nousee yhdeksi tärkeimmäksi elementiksi matkaillessa. Saatan hyvinkin säästää muissa menoissa, kuten hotellin ja lentolippujen hinnassa, mutta ruokailussa tulee harvemmin pihisteltyä. Hotellissa, kun tulee muutenkin niin vähän vietettyä aikaa,niin nukkumiseen kelpaa keskiverto, mutta huono ruoka voi saada koko päivän alkamaan huonosti.

Köpiksen ravintolat ylitti odotukset reippaasti varsinkin aamupalojen suhteen. Parhaimmat paikat olen yleensä matkoilla löytänytkin, kun olen etsinyt kahviloita ja ravintoloita etukäteen. Nälässä sopivan ruokapaikan etsiminen on hirveintä mitä tiedän ja yleensä silloin päätyykin vain tylsään ja ylihinnoiteltuun ketjukahvilaan, joita löytyy joka nurkalta.

Kolme suosittelun arvoista aamupalapaikkaa Köpiksessä olivat:

Fars Dreng

Tämä kauniisti sisustettu kahvila löytyi aivan Nyhavnin tuntumasta, kävelymatkan etäisyydeltä hotellistamme. Aamupalan esillepanoon oli nähty vaivaa ja ruoka oli todella hyvää. Varsinkin vohvelit olivat omaan makuun.

Mad & Caffe

Tähän Vesterbrossa sijaitsevaan kahvilaan saapuessamme paikka oli tuttuun tapaansa aivan täynnä. Kahvilan ulkouolella nimet laitettiin jonotuslistalle ja meidät ohjattiin odottelemaan viereiseen puistoon muiden listalla jonottavien kanssa. 15 minuutin odottelu oli aamupalan arvoinen.

Souls

Østerbrossa sijaitseva vegaaninen kahvila nimeltään Souls oli positiivinen yllätys. Brunssi oli hyvin täyttävä ja mielestämme koko loman paras. Kahvilan hummus oli parasta syömääni.

Kaksi parasta lounasravintolaa:

Blue Taco

Nørrebrossa sijaitsevan Blue Tacon listalta löytyi kolmea eri vegaanista taco vaihtoehtoa, joista testasin jokaisen. Paistetulla kurpitsalla ja kurpitsan siemenillä täytetty taco oli vaihtoehdoista paras.

Neighbourhood

Kyseinen pizzeria löytyy useammasta kohtaa kaupunkia, mutta tällä kertaa paikaksi valikoitui Vesterbron ravintola. Ruoassa ei ollut moitittavaa, mutta sijainti ei näkymineen ehkä paras.

Terveiset aurinkoisesta Köpiksestä. Saavuin tänne eilen suoraan Edinburghista, jossa vietin viimeiset 6 päivää.

Vitsit miten ihana tuo viikko Edinburghissa oli. Nyt on yksi etappi elämässä saavutettu ja otettu askel taas lähemmäksi omia unelmia. En voi uskoa, että tuo kolmen vuoden urakka on oikeasti ohi! Vastahan tuonne lähdin.

Valmistujaisjuhla kaikkine Skotlantilaisine perinteineen oli ikimuistoinen. Saimme päiväksi viitat ja valmistumisen astetta osoittavat huput, jotka tuli pukea aamuksi seremoniajuhlaan ja palauttaa vasta illalla takaisin koululla pidettävässä cocktailtilaisuudessa. Seremonia poikkesi kovasti suomalaisesta valmistujaisjuhlasta, joten se oli mielenkiintoista päästä kokemaan.

Juhlasaliin asteltiin säkkipillien viihdyttäessä ulkoa tulevaa juhlakansaa ja 4-kerroksiseen saliin vieraat istutettiin ennalta määrätyille numeroiduille paikoille. Salissa soi mahtipontinen urkumusiikki, kun koulun lyhty tuotiin saliin lavan eteen ja professorit astelivat lavalle tuoduille nahkaisille penkeille muiden seistessä siihen asti kunnes professorit olivat istuneet paikoilleen. Puheet ja todistusten jako kesti yhteensä reilu kolme tuntia, mikä välillä tuntui puuduttavan pitkältä. Jokainen kutsuttiin nimeltä lavalle hakemaan todistusta ja jokaisen pään päällä käytettiin pyöreää hattua samalla, kun kättelimme rehtoria. Päivä huipentui koululla järjestettyyn cocktailtilaisuuteen, jossa otettiin myös viimeiset kuvat ennen hyvästejä yliopistolle.

Niin onnellinen, mutta haikea olo toisaalta oli jättää tämä vaihe elämässä taakse. Onneksi ei kuitenkaan tarvitse ihan vielä palata arjen todellisuuteen, sillä Köpiksen matka on vasta aluillaan.