Tag: masennus

Vuosi 2018 on lopuillaan. Paikallaan polkemisen vuosi.   Ensi vuodelle on jo nyt sovittu enemmän menemistä kuin mitä tänä vuonna on ollut yhteensä. Tuntuu aina hyvältä kirjoittaa kalenteriin jotain. Työttömän arki on aika tasapaksua. Lomakaan ei tunnu lomalta, kun sitä ei ole ”ansainnut”.    Olen ollut ihan onnellinen, joo. Mulla on mahtavia ihmisiä elämässä. Mutta […]

Body positivity -liikkeen tarkoitus on tuoda esiin kaikenlaiset vartalot ja muistuttaa, että jokainen ihminen on saman arvoinen, näyttääpä hän millaiselta tahansa. Vaikka tämä ajatusmalli sisältää KAIKKI vartalot – lihavat, laihat, pitkät, lyhyet, sairastuneet, vammautuneet – keskustelu tuntuu jämähtäneen ylipainon ympärille. Liikkeen kritisoijat nostavat aina esiin terveys-kortin. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita, mutta entäs diabetes/verenpaine/kolesteroli. Samoja kysymyksiä […]

Kuten olen aiemmin blogissani maininnut, elän tällä hetkellä mieheni rahoilla. Minulla ei ole ollenkaan omia tuloja, en saa edes työttömyyskorvausta. Tilanne on nolo ja stressaava. Odotan jälleen vastausta eräästä työpaikasta, tarkistan sähköpostini puolen tunnin välein.  Tulemme siis toimeen yhden ihmisen palkalla.  Tilanteen mahdollistaa aika pitkälti se, että meillä on melko halpa vuokra eikä yhtään lainaa. […]

Monet, jotka epäröivät lasten hankintaa, murehtivat lähinnä synnytystä ja vauvavuotta; keho rapistuu, paikat repeää eikä nukkumisesta ehdi edes haaveilla. Monet miettivät, miten yhdistää vanhemmuus ja ura. Riittävätkö rahat? Kaikki edellä mainitut ovat ihan aiheellisia huolia.   Omat syyni vapaaehtoiseen lapsettomuuteen ovat kuitenkin muualla. Hoidan välillä sukulaisteni lapsia. Se on ihan hauskaa, mutta jälkeenpäin olen aina […]

Tänään ajoin tunnin vaateliikkeeseen, jossa käymisestä olen haaveillut pitkään. Huudatin musiikkia ja lauloin mukana, kurvailin pitkin maaseutua ja melkein nautin synkeän harmaista maisemista. Kun vihdoin pääsin perille, ahdistuin välittömästi innokkaista vaatemyyjistä, jotka olivat välittömästi kimpussani. Eräs heistä halusi tietää kokoni ja laittoi kädet vyötärölleni.  ”Sanoisin, että L.” Ällä?? Olen käyttänyt s-kokoa niin kauan kuin muistan, […]

Omenapuiden viimeiset lehdet pitävät lujasti kiinni, ettei marraskuun tuuli veisi niitä mukanaan. Muutkin puut ovat tyhjenneet, meillä on taas näkymä järvelle. Katson naapurin rumia pimennysverhoja ja sateen piiskaamia koiranulkoiluttajia. Tältä näyttää marraskuu. Peilistä näkyy turvonneet silmät ja pikimustat silmänaluset. Tältä näyttää marraskuu.   Yhtäkkiä monta stressin aihetta on selätetty ja olo on peilikuvasta huolimatta kevyt. […]

Kun olin 10-vuotias, tajusin etten halua elää. Tunsin jo silloin tulevaisuuden painon, näin kaiken mistä pitäisi jaksaa selviytyä.   Siitä on kaksikymmentä vuotta. Tänä aikana on tullut vastaan lukemattomia tilanteita, jolloin olen ollut täysin varma luovuttamisestani. Valehtelemalla, pakenemalla, syömättömyydellä, ahmimalla, lääkkeillä, nukkumalla, hetki on aina vaihtunut seuraavaan. Ja tänään olen raitis, vielä hengissä.   Onneksi tapasin […]

Herään paniikkikohtaukseen. En saa ilmaa, hengitykseni hinkuu ja vinkuu. Puoliso on rauhallinen, kuten aina. Jälkeenpäin itken puoli tuntia. Sitten olen tyyni, tyhjä. Päätä jomottaa, ajatukset leijuvat. Lojun sohvalla, avaan telkkarin. Homer antaa prätkäjengilleen nimeksi Helvetin saatanat. Se on äkkiä mielestäni sietämättömän hauskaa, nauran asialle pitkään ja hartaasti. Helvetin saatanat! Onko mun järkevää edes haaveilla työpaikasta kun […]

Taas sellainen vähän väkinäinen kahvipöytäkeskustelu hyvänpäiväntuttujen kanssa.  ”Mitäs sä teet työksesi?” Katseet kääntyvät minuun. ”Öö.. No mä en oo tällä hetkellä työelämässä. Oon kyllä etsinyt jotain osa-aikatyötä mutta aika vaikea löytää sellaista, jota jaksais… tai siis joka sopis mun elämäntilanteeseen tai…” Kiusaantuneita ilmeitä, kohoavia kulmia. Selostan hätääntyneenä puolisoni työkuvioista, vaikkei kukaan niistä kysynytkään.  Puhe siirtyy […]

Mummoni on melkein satavuotias ja vielä aika terävä. Hän on nähnyt kaiken mutta jaksaa silti ihmetellä ja innostua. Hän on valkotukkainen, tosi ryppyinen ja kaunis. Haluaisin valokuvata häntä, mutta ei hän suostu sellaisiin hömpötyksiin.  Miltä on tuntunut elää niin saakelin pitkään? Tää 30 vuottakin on tuntunut ikuisuudelta. Henkisesti olen vanhempi ja katkerampi kuin hän. Vihaan […]