Iik, onneksi en asu Stockan Herkun lähellä, koska menisin varmasti ihan hulluksi ja ostaisin sieltä kaiken ruokani. Tein sinne retken tänään ja suosittelen samaa jopa budjettityypeille. Mulle Herkussa kiertely on suorastaan hiljentymishetki ja kaikkein parhainta ystävän kanssa, sellaisen, joka liikuttuu mini-Runebergintortuista, haltioituu lakkakastikkeesta ja huudahtelee luomujuustoille. Luksusta, luksusta, luksusta. Verrattuna kuitenkin vaikka pizzan ostoon (no, ei ihan vertailukelpoista, koska mun lähipizzeriassa on kaikki pizzat ja kebabit femman), niin muutaman erityisen jutun ostaminen ei ole älyttömän hintaista. Kun sitä tekee vain joskus. 

Kuvassa hummusta (kyllä, Herkusta sai hyvää hummusta, kuohkeaa, ihanaa)tomaatti-oliivi-focacciaa, porkkanaa, luomusinihomejuustoa, Urtekramin pehmeää maapähkinävoita ja omenaa. Nam. Näitä on vielä huomiseksikin. 

Makuyhdistelmistä muuten: omena ja sinihomejuusto ovat törkeän hyviä yhdessä, samoin maapähkinävoi ja omena sekä porkkana ja hummus. 

Miltä tämä näyttäisi seinällä? Hah. Voisin tehdä taulun tästä näkymästä. Parasta tässä herkuttelussa on se, että olo on miellyttävä, tyytyväinen ja kevyt. 

Seuraavaksi mun ruokafantasioissa elää kiireetön brunssi.

Kokeilkaa ystäväiset harhailua Herkussa. Pieni pala hyvää juustoa, viinirypäleitä ja suolakeksejä… Jo sillä tulee ihana olo. Tai hei, leivos tiskistä. 

Onneksi en ole journalisti. Joutuisin etsimään lähteen (muu kuin wikipedia) perustellakseni uskoani pinaatin tehoon. Ykkössyy, miksi olen pinaatista sekaisin: maistoin pinaattimunakasta ja luulen, että nyt kroppani on päässyt pinaatin makuun ja vaatii sitä! Pinaatinhimoni selittyy seuraavilla syillä:

1. Lihaskuntotreeni on kehittänyt rakennustarpeita kehossani. Lähteeni, eli siskoni, joka luki Tim Ferrissin kirjasta Neljän tunnin keho (minimiponnisteluin maksimitimmi kroppa – my kinda book!) pinaatin hyödyistä. Jaetaan nyt tieto teillekin lainauksena rikkinäinen puhelin tyyliin: ”leusiinia…plaa plaa… hyönteisten muodonmuutosaine…hormoni…rakennusaine…Kippari-Kalle.” Jep. Eikö tuo kerro jo kaiken oleellisen, miksi pinaattia kannattaa sujauttaa sinne tänne???

2. Pinaatti on hyvää. En yleensä tykkää salaatista, en voi sille mitään. Siis jäävuorisalaatista, lehtisalaatista ja niin poispäin. Jotenkin salaatti on usein kitkerää ja inhottavan kylmää. Pinaatissa on sellaisenaankin miellyttävä purutuntuma, eikä se ole tähän asti ollut kitkerää. Sopii jotenkin erinomaisesti munakkaan sekaan, sellaisenaan, pastaan ja mikä parasta, se on loistava frendi toiselle ikiruokarakkaudelleni fetalle. 

Kaikille ahkerille tammikuun trimmaajille: bongasin uudestaan Hills-tähti Lauren Conradin nettisivut (tästä linkki 7 day skinny jeans planiin, jossa linkit resepteihin), joiden anti on erinomaiset reseptit losilaiseen tyyliin. Miltä kuulostaa zucchinilasagne, omenanpalat maapähkinävoilla, porkkana hummuksella (sitä pitäisi tehdä itse – olen liian perehtynyt hyvän hummuksen saloihin, maksimissaan Stockan Herkusta voisi löytyä tarpeeksi hyvää… Sinne taidankin mennä huomenna, cashewpähkinävoita ja hummusta ostoslistalla), mozzarella-pinaatti-kirsikkatomaattimunakas, proteiinipannarit… Nam. Kokeilin myös spinach swapia pastan himoon. Teet siis normipastan, vaihdat vain pastan pinaattiin. Hmmm, ihan okei. 

Mulla on ollut hullu ruokainnostus tämän kuun. Oon havainnut, että kiire taitaa johtaa eniten epäterveelliseen syömiseen (lättypizzat, sipsit, karkkipussit). Hyvää oloa tuovaa syömistä pitää vähän harjoitella, ainakin mun. Säännöllisyyttä, ruoan hankkimista, reseptejä. Ihanaa ruokainsipiraatiota kaikille!