Ystävät ja perhe

Tiistaina oli tämän vuoden ihanin päivä. En haluaisi sulkea pois sitä mahdollisuutta, etteikö jotain ihanampaa voisi vielä tulla – keskiviikkokin oli superkaunis – mutta luulen että se terassien avaamiseen ja kaupungin läpi pyöräilyyn liittyvä riehakkuus oli melko ainutkertaista.

Aurinko on vihdoin alkanut lämmittää ja osa ystävistäni on aloittanut loman. Itselleni on tullut jo useampi kutsu piknikille, niin varmasti myös sinulle! Piknikit ovat mahtavia, mutta aina ennen niille osallistumista tuskailee mitä tarjottavaa ottaisi mukaan. Tämän kesän ensimmäiselle

Olen kasvanut turvattomassa ympäristössä ja koen todella helposti hankalia tunteita, enkä ole kumppanina todellakaan siitä helpoimmasta päästä. Nostan kyllä miehelleni hattua, koska hän on kestänyt mua kauemmin kuin kukaan toinen mies koskaan aiemmin ?     Ja edelleen hän sanoo

Voi miten hyvältä auringon lämpö tuntuukaan. Vieno kesätuuli joka heiluttaa hameenhelmaa. Kesän tuoksu. Se miten innokkaasti taapero kurkistelee rattaistaan ulos, hymyilee ja seuraa ohikulkevia ihmisiä. Koko kaupunki tuntuu heränneen eloon. Tällä viikolla blogissa on hiljaisempaa. Me

Vierailutunnilla tulin sun luo Sanoit ottavas vastaan sen mitä luoja suo Ahdistus hiipi mun ihoni alle Miks tää selli tuntuu niin vitun ahtaalle En mä enää ihmettele miks jotkut aina juo Ehkä se hetken rauhaa niille tässä hetkessä suo     Tulin sun luo koska halusin vastauksii

Olen kypsytellyt jo pidempään ajatusta aloittaa uudella innolla leivontareseptieni taltioiminen omaan blogiin. Nyt opintojen ja töiden antaessa hiukan tilaa kalenteriini, tuntui olevan siihen oikea aika! Olen aikaisemmin pitänyt joitakin vuosia omaa leivontablogia, mutta bloggaaminen jäi

Meidän vanhemmasta neitokaisesta on kuoriutunut melkoinen juoruilija. ? En tiedä kauanko hän on tätä harrastanut, mutta viikko sitten päiväkodilla käydessämme juoruilu konkretisoitui kertaheitolla. ? Hän kuulee kaiken. Kaiken.  Lapset on lapsia, ajattelin. Kävimme päiväkodilla

Ei ole olemassa mitään sen suurempaa, kuin äidin rakkaus lastaan kohtaan. Tapasin eilen tuttavani, hän työnsi rattaissa parin viikon ikäistä lastaan. Katsoin heitä ja mietin, kunpa kaikki olisi mennyt toisin. Lapseni ovat huostaanotettuina ja parempi siinä elämänvaiheessa olikin, että

Moi! Tänään täällä kirjottelee Peppi ja tahdon kertoa hieman itsestäni ja kesälomasuunnitelmistani. Kerron ensimmäisenä itsestäni. Minun perheeseeni kuuluu vanhemmat, pikkusisko ja kaksi isoveljeä. Minulla ja siskollani on myös kaksi marsua. Niiden nimet ovat Kerttu ja Kaneli.

Kesä on saapunut! Tämä kesä tuntuu hyvin erilaiselta verrattuna aikaisempiin vuosiin. Ensimmäistä kertaa elämässäni, minulla ei ole mitään selkeää lomasuunnitelmaa olemassa. Ulkomaanreissut eivät pandemian vuoksi juurikaan houkuta. Lompakkokin on sopivasti tyhjentynyt lomautusten