Ystävät ja perhe

Oon potenut vähän eriskummallista blogikriisiä viime aikoina: olisi aikaa kirjoittaa, olisi energiaa kirjoittaa, olisi motivaatiota ja intoa kirjoittaa, pää on täynnä aiheita joista kirjoittaa, mutten kehtaa kirjoittaa. Koska, ta-daa, kyseinen pää on täynnä pelkkiä vauvajuttuja ja

Näin muutaman kuukauden blogikirjoittelun jälkeen olisi varmaan paikallaan esitellä itseni! Siispä hei kaikille, olen Saara! Tiiätteks te sellasia ihmisiä, jotka tietävät jo lapsesta alkaen, että mikä niistä tulee isona? No mä oon kaikkee muuta kuin sellainen. Mulle on oikeastaan vasta

HELLOU!!! ma 23.12.1996, klo 16.12. APUA. Olen tehnyt syntiä, enkä ansaitse elää. Kuus viikkoa sitten sain sun kirjeen. Voi saatana. Anna anteex. Mulla on vaan ollu ihan KAMALA kiire aina. Lähes joka viikko parit kokeet…ja yritän saada mahdollisimman hyvän päästärin, nii six täytyyki

MEISTÄ TULEE PERHE!  Viime kuukaudet on kuluneet vauvakuplassa, sillä meidän perhe kasvaa syksyllä pienellä ihmeellä<3 Miten ihanaa!! Käytiin jo heti alkuraskaudessa  varhaisultrassa, jossa pienellä oli kaikki hyvin. Päästiin kokemaan jo silloin ihan mieletön hetki, kun kuulimme

Elalle ei enää Marimekkoa Nyt kun vauvauutiset on ulkona, voi keskittyä olennaiseen: armottomaan säästämiseen. Ei tule ehkä järkytyksenä mutta tuoreena yrittäjänä, joka ehti vasta päättämään yhden vanhempainrahakauden, äippärahani ei tule olemaan kummoisempi.  Todennäköisesti

”Sinä olet kyllä superihminen, kun olet noin hienosti selvinnyt  isosta menetyksestä, ja jaksat touhuta niin paljon!” Sain vähän aikaa sitten viestin lapsuuden kaveriltani. Mietiskelin pitkään mitä vastata. Lopulta taisin todeta, että on päiviä jolloin tunnen jaksavani mennä vaikka

Yhteistyössä Original Sokos Hotel Arina Tyttäreni sanoi minulle viime kesänä; ”Äiti voitaisko joskus mennä kahdestaan hotelliin yöksi viettämään ”tyttöjen päivää”. Tämä kuulosti niin ihanalta ehdotukselta pienen suusta, että tähän oli pakko tarttua! Päätin jo kesällä,

Viime perjantaina vietettiin ystävänpäivää ja ajattelin sen siivittämänä kirjoittaa ystävyydestä. Ystävyys on rinnakain kasvamista.  Minusta on ihanaa muistella vuosien ystävyyden jälkeen kaikkia niitä yhdessä jaettuja hetkiä. On hienoa nähdä kuinka ollaan kasvettu ajan

Kotiviikonloppu Tukholmassa ei eroa kovinkaan paljoa kotiviikonlopuista, joita Suomessa vietimme. Perjantai-iltana haimme herkullista kreikkalaista ruokaa Årstan pikkuisesta paikallisesta kreikkalaisesta ravintolasta, pelailimme Carcassonnea ja nauroimme vuoden 1993 leffalle Robin Hood, Men in

Maanantai. Molemmat lapset nukkuvat, toinen omassa huoneessaan, toinen vaavisängyssä tuossa vieressä. Koti on täynnä kukkia viikonlopun nimiäisten jäljiltä – ihanaa väriloistoa harmaan taivaan vastapainona. Poika sai melko perinteisen suomalaisen etunimen ja toiset nimet tulivat meidän