Ladataan...
Mind the gap, mummy

Innokkaat reissaajat

6 kk sitten olimme edellisen kerran Suomessa koko perheen voimin. Mies on käynyt aina välillä työreissuillaan, mutta me perheen naiset olemme olleet tämän ajan Englannissa. Kysyin esikoiseltamme, mitä hän haluaisi tehdä Suomessa ollessamme ja vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä;

-Haluan K-kauppaan! Paljon ei siis ole asetettu paineita tälle reissulle, mutta eiköhän tämä toive saada toteutettua.

Elämme varsinaista kiertolaiselämää lomallamme, sillä yöpymisiä tulee olemaan vähän siellä ja täällä, mutta eiköhän seikkailumielellä pääse pitkälle. Itse odotan lomaltamme eniten (K-kauppaa enemmän) metsäretkiä, saunomista, laiturilla istuskelua, leipäjuustoa, tuoreita marjoja, herneitä, uusia perunoita, piknikkiä Suomenlinnassa, valoisia öitä, terassilla nautiskelua sekä ennen kaikkea läheisten tapaamista.

Kulunut kevät on ollut monella tapaa hektinen, joten on ihanaa päästä Suomeen juuri nyt. Joogakoulutukseni on loppusilausta vaille valmis ja mieskin on reissannut enemmän kuin tarpeeksi tänä keväänä. Täällä Lontoossa asuessamme olen alkanut arvostamaan Suomea yhä enemmän ja ikäväkin on vaivannut kovasti viimeisinä viikkoina. On siis juuri oikea aika hypätä lentokoneeseen ja päästä rakkaisiin maisemiin - satoi tai paistoi.

Suomi, I’m ready for you! And London, see you again soon!

x Henna

Ladataan...
Mind the gap, mummy

Olen ihminen, joka tykkää siitä tavallisesta arjesta (vaikka se välillä kyllä ärsyttääkin pyykkeine ja kiukkuineen). Mutta pidän kuitenkin juuri siitä, että on rutiinit, kiva koti ja ne tavalliset asiat. Tykkään siitä, että asiat sujuvat ilman kummempia ponnisteluita ja draamaa – olen varsin mukavuudenhaluinen.

Olen oikeastaan aina ollut ihminen, joka vihaa riitatilanteita ja yrittää kaikkensa välttääkseen niitä – aika perinteinen ärsyttävä miellyttäjä voisi joku kuvailla. Kun asiat alkavat tuntua hankalalta – luovutan. Pakene ja juokse.

Minä tyydyn mieluummin vähään kun lähtisin kurottamaan korkeuksiin – tykkään kun asiat ovat niin sanotusti balanssissa. Koetan välttää riskienottoa ja olen huono haastamaan itseäni. Joku voisi kutsua kaltaistani tylsäksi – ei mitään kunnianhimoa, voisi joku sanoa. Katson kaiholla ihmisiä, jotka ottavat riskejä ja ylittävät itsensä – en minä pysty tuohon, ajattelen heti. Mutta entäpä jos kokeilisin ja mitäs sitten vaikka en onnistu? Onko aina pakko tehdä kympin suoritus, miksi ihmeessä keskiverto ei kelpaisi?

Kuinka monta kertaa pieni lapsi kaatuu opetellessaan kävelemään ja silti nousee aina uudelleen ylös ja jatkaa harjoittelua? Milloin minä olen kadottanut tämän sisun, joka minulla on varmasti joskus ollut. Sen täytyy löytyä meistä kaikista, mutta me jotkut vain kadotamme sen matkalla. Minä etsin parhaillaan omaani sieltä jostain – syvältä sisimmästäni.

Kieltämättä ulkomaille muuttaminen oli yksi niistä asioista, jotka pakottivat astumaan mukavuusalueeni ulkopuolelle. Tänne sitä tultiin, kauas tutuista ympyröistä ja rutiineista. Tässä kohden voisin jo ensimmäisen kerran taputtaa itseäni selkään – hyvä sinä teit sen! Suoritus ei ole ehkä ollut kaikilta osin täysi kymppi, mutta ainakin olen yrittänyt ja uskaltanut!

Olen myös aloittanut uravaihdosta täällä asuessamme ja uskokaa tai älkää matkalla on kompuroitu ja koettu epäuskon hetkiä. Ensimmäinen iso askel olisi otettavana tulevana viikonloppuna kun suoritan ensimmäiset kokeet joogaohjaajan koulutuksessani. Arvatkaa olenko miettinyt mielessäni, kuinka varmasti epäonnistun ja mietin jo, kuinka varmaankin kannattaa vain jättää menemättä, sillä en kuitenkaan läpäise. Parempi vaan jatkaa jossain tutussa ja turvallisessa – ajattelen. Kaikki muut kurssilaiset vaikuttavat olevan täysin itsevarmoja ja selkeitä läpimenijöitä kun taas näen itseni siellä viivan toisessa päässä. Miksi ihmeessä?

Toivon todella, että voin taputtaa itseäni sunnuntaina selkään ja onnitella itseäni hyvästä suorituksesta – menivät kokeet miten tahansa. Mitä sitten jos suoritukseni ei ole täydellinen? Ainakin yritin voin sanoa itselleni, jos todellakin menen paikalle. Miksi ihmeessä sitä pelkää epäonnistumista niin kovin ja samalla rakentaa itselleen suojamuurin? En mä olisi halunnutkaan – joopa joo.

Miksi minä pelkään niin kovin epäonnistumista, vaikka kaikki me varmasti joskus epäonnistumme! Kuinka ihmeessä saisin itseni, kolmekymmentävuotiaan naisen tajuamaan, että on ihan OK jos aina kaikki ei mene putkeen. Mitä väliä mitä muut ajattelevat, kunhan itse tiedän tehneeni parhaani.

Me kaikki kuitenkin elämme omaa elämäämme ja elämään polkuun kuuluu myös niitä pomppuja tiessä. Vaikka hankaluuksia ja haasteita tulee, se ei tarkoita epäonnistumista - pitää vaan nousta uudelleen ylös ja lähteä tarpomaan. Jotkut meistä vaan tarvitsevat muutaman yrityksen ennen kun maali häämöttää, toiset vetäisevät jo ekalla ja sekin on OK!

Tsemppiä kaikkien loppuviikkoon! We can do this!

Ps. Jos olet tulevana sunnuntaina Lontoossa ja haluat ilmaiselle joogatunnille klo. 9 tai klo. 11 alkaen, laita sähköpostia allekirjoittaneelle osoitteeseen

mindthegapmummy@gmail.com ja kerron lisää! Kaikki taitotasot tervetulleita!

x Henna

Ladataan...
Mind the gap, mummy

Olen muutamaan otteeseen kirjoitellut Lontoon ihanista puistoista, jotka ovat toimineet ikään kuin metsän korvikkeena minulle. Näihin kaupungin keuhkoihin on ihana mennä ihastelemaan vehreyttä ja samalla on ihana päästä pois liikenteen seasta.

Vaikka liikennettä ei pyöriä lukuun ottamatta puistoissa näe, sen kyllä yleensä kuulee aina. Sireeneistä ja muistakin liikenteen äänistä huolimatta näillä viheralueilla on kiva käyskennellä ja nauttia siitä, että luonto on kuitenkin tavallaan lähellä.

Olen tainnut myös kertoa, kuinka meillä on lähietäisyydellä kolme ihastuttavaa puistoa, joissa tulee vierailtua lähes päivittäin. ”Dinopuiston”, ”köysiratapuiston” sekä Westow Parkin tunnemme jo kuin omat taskumme, joten viikonloppuisin tutustumme yleensä muihin hieman etäämmällä sijaitseviin kaupunkikeitaisiin.

Olemme tähän saakka koeajaneet aika monia puistoja ja monia on vielä kokematta. Tässä postauksessa vinkkaan teille neljästä tosi ihanasta puistoalueesta, joihin on kiva tehdä päiväretki tai vaikka vain pikainen pyrähdys Lontoon vierailun yhteydessä.

Näihin puistoihin on helppo löytää ja samalla saa nähdä Lontoosta myös sen toisen, ehkä jopa rauhallisemman puolen (jos et satu kaikista kuumimpana helteisenä viikonloppuna paikalle, sillä tällöin lähes koko kaupunki karkaa puistoihin piknikpeittoine sekä kylmine juomineen).

1. Chiswick House and Gardens

Tämä kaunis historiallinen puistoalue sijaitsee Länsi-Lontoossa - nimensä mukaan Chiswickin alueella. Tällä kauniilla paikalla sekä sen rakennuksilla on kiehtova historia ja alueen kauniit puutarhat ovat näkemisen arvoisia. Alueelta löytyy kauniin kasvillisuuden sekä rakennusten lisäksi myös leikkipaikka sekä kahvila/ravintola, joten omia eväitä ei tarvitse välttämättä pakata mukaan.

Missä: Burlington Lane, Chiswick,

London W4 2RP

Miten pääsen: Junalla Chiswickin asemalle, josta noin 15 minuutin kävely tai maanalaisella Turnham Greenin asemalle (District line), josta noin 20 minuutin kävely. Myös Lontoon bussit 190 ja E3 tuovat lähelle.

2. Dulwich Park

Tämä ihana 29 hehtaarin puistoalue löytyy (ylläriylläri) Dulwichin alueelta, Kaakkois-Lontoosta. Täällä voit nauttia piknikistä, pelata jalkapalloa, ajaa polkuvenettä tai vuokrata vaikka polkuauton. Täältä löydät myös todella suuren leikkipuiston, jossa löytyy tekemistä aina taaperosta kouluikäiseen. Tännekään ei tarvitse välttämättä ottaa omia eväitä mukaan, sillä puistosta löytyy kahvila. Puiston lähettyvillä sijaitsee myös ihana, Dulwich Wood- luonnonsuojelualue, jossa pääset ihastelemaan englantilaista metsää, joten puistovierailuun voi yhdistää myös oikean metsäretken.

Missä: College Road

SE21, London

Miten pääsen: Junalla West Dulwich tai North Dulwich, joista molemmista lyhyt kävelymatka tai vaihtoehtoisesti punaisilla busseilla P4 tai P13 pääsee lähelle.

3. Greenwich Park

Greenwichistä olen kirjoittanut aikaisemminkin. Historiallinen alue on varsin kiehtova ja puisto on todellakin näkemisen arvoinen. Laajalla puistoalueella voit ajella polkuveneellä pienessä ankkalammessa, nauttia näköaloista kauniilla rinteellä, tutustua observatorioon ja ihastella peuroja - näin muutamia asioita mainitakseni.

Leikkipuistokin on valtava, jossa voi harrastaa mutaleikkejä, kiipeilyä tai vaikka leikkiä hippaa bambupuskassa. Täällä saat ajan varmasti kulumaan ja kipuaminen korkealle on todellakin kaiken vaivan arvoista, sillä täältä näet upeasti Lontoon Canary Wharfin pilvenpiirtäjät kaikessa komeudessaan. Kahviloitakin löytyy, joten vatsat saa täyteen myös ilman omia eväitä.

Missä: Greenwich Park,

SE10, London

Miten pääsen: DLR Greenwichin keskustaan ja sieltä lyhyt kävely tai vaihtoehtoisesti useilla busseilla pääsee aivan puiston viereen. Myös jokilaivat kuljettavat Westminsterin, Embankmentin tai Towerin laitureilta.

4. Battersea Park

Täällä voit mm. nauttia vihreydestä, tutustua pieneen eläintarhaan tai nauttia kahvilan tarjonnasta. Leikkipuistokin löytyy, jossa voit ohjata vaikka laivaa tai kiivetä korkeuksiin.

Puistossa sijaitseva pieni eläintarha on maksullinen, mutta oikein kiva kohde perheen pienimmille (tai miksei isommillekin) eläinrakkaille. Täältä ei löydy leijonia, mutta muita jännittäviä otuksia voi bongata.

Missä: Battersea Park

SW11 4NJ

Miten pääsen: Junalla pääset suoraan ja nopeasti Victorian asemalta Battersea Parkin asemalle, josta lyhyt kävelymatka puistoon.

 

Toivottavasti lämmin sää jatkaa hellimistään tänä kesänä, sillä puistoja on vielä koluttavana!

Mukavaa viikkoa Lontoosta!

 

x Henna

Pages