Lomaltapaluun 8 tahmaista vaihetta

Nørrebro Summers

Nyt kun olen jo viikon verran ollut loman jälkeen arjessa kiinni, voitaneen mua kutsua aihealueen kokemusasiantuntijaksi, teeman syväksi rintaääneksi. Ja koska tiedän, että moni teistä lomailee parhaillaan ja tää koko prosessi on vielä edessäpäin, ajattelin jakaa ohjenuoraksi ja vertaistueksi

lomaltapaluun tahmaiset vaiheet. Eli nämä:

Epäusko ja kieltäminen. Se kun loman viimeisenä iltana uskottelee itselleen, että nää loman vikat tunnit on jotenkin pidemmät kuin perussunnuntain vastaavat. Ei ne oo.

Kyseenalaistaminen ja kurimus. Tätäkö elämä nyt sitten on? Onko missään mitään järkeä? Missä vaiheessa kaikki alkoi mennä vikaan, oliko se lukio? Onko mulla mitään annettavaa, kenellekään tai mihinkään suuntaan? Onko pakko olla ihan tavis toimistotyöntekijä, eikä esimerkiksi majatalon omistaja Välimerellä? Mikä on elämän tarkoitus, liekö tuo mikään?

 

Pukeutuminen päin honkia. Sandaalit jalassa eikä takkia mukana, koska ei sitä enää muista miten kylmä tuolla on vaikka paistaa aurinko. Varpaat jäässä, kurkku karhea iltapäivään mennessä, alipukeutunut ja outo olo. Ne vähän sinne päin lakatut ja sittemmin uudella lakkasipaisulla fiksatut varpaan kynnet, jotka lomalla oli ihan fine, tekee susta toimistoympäristössä jäätävän sottapetterin ja yrität koko päivän käpristellä niitä piiloon.

Ammattitaidon mureneminen. Ei mitään käsitystä mitä työtehtäviä sulle kuuluu ja miten projekteja vedetään. Oot jättänyt paluutasi helpottamaan kolme postit-lappua työpöydälle, muttet ymmärrä niiden kontekstia eikä käsialassakaan oo hurraamista. Lapuista kaksi kastuu lukukelvottomiksi, kun kahvikuppi kaatuu kyljelleen pöytään - oot nyt ihan omillasi, sister.

Vapaa-ajan ylibuukkaus. Kun et halua kohdata todellisuutta, saatika tunnustaa että elämä on taas pitkälti duunin ja himan väliä palloilevaa oravanpyörää, täytät loman jälkeisen viikon jokaisen illan sosiaalisilla kuvioilla. Koska kyllä kesästä voi nauttia täysin rinnoin vaikkei lomailisikaan, #yolo #kesä #summervibes #tiistaiviinit. Mökötät iltamenoissa vähän kärttyisenä ja raihnaisena, koska ethän sä nyt moista meininkiä jaksa, et ainakaan loman jälkeisellä koomaviikolla, älä edes yritä. Tietenkään et voi perua mitään sovittua, koska se tarkoittaisi alistumista oravanpyörään.

 

 

Kahvia, niin paljon kahvia. Törmäät somessa artikkeliin, jossa kerrotaan kahvin uhkaavan loppua maapallolta. Ei kai se vaan lopu tänään, eihän?!?

Hiljalleen sopeutuminen. Suunnilleen torstain kohdalla muistat, että tää sama hommelihan käy joka vuosi, eikä se välttämättä tarkoita että oisit tehnyt pelkästään vääriä valintoja viimeiset 14 vuotta ja että sun koko elämä on paskaa. Samoihin aikoihin sun kahvin kulutus alkaa palautua normaalille tasolle, kahdesta kolmeen kuppiin päivässä (joista ensimmäinen on kylläkin kokoluokkaa sammio) ja muistat taas mitä teet työksesi.

Viikonloppu. Siellä se viimein kolkuttelee, perjantai ja elämä alkaa hymyillä. Varovainen ajatus, ehkei pidemmät lomat loppujen lopuksi oikein sovikaan mulle, hiipii takaraivoosi mutta hiljennät sen, #friyay #vacationfeeling #summerisback #vieläonkesääjäljellä.

Tsemiä hei kohtalontovereille, kyllä se tästä!

Viime vuonna tähän aikaan listasin 10 syytä, miksi kotona on kivempaa kuin matkoilla. Tsekkaa ne täältä, jos kaipaat vielä ylimääräistä annosta lomiltapaluubuustia.

 

LUE MYÖS NÄMÄ:

Mut on tehty lekotteluun ja kesäpäiviin

Mitä tehdä kotona lomaillessa?

Kivempi kotosalla kuin reissussa

---

Returning from vacation means sooo much coffee, forgetting what you used to do for work and wearing way too little clothes for the temperature.

---

FOLLOW: Facebook - Bloglovin' - Snapchat & Instagram @marjapilami

Share

Kommentit

Moi! Saanko jakaa parhaan lomavinkkini? Palaa takaisin töihin torstaina, älä maanantaina. Lyhyenä loppuviikkona ehtii hyvin orientoitua uusiin koitoksiin ja hei: viikonloppu on ihan ovella! Se toimii myös mainiosti aloitusvaiheessa: lomaa edeltävä kituviikko on helppo selättää, koska olet töissä vain ma-ke. 

marjapilami
Nørrebro Summers

Tää on muuten ihan super vinkki! Mietin samaa joka vuosi, mutta sitten jotenkin päädyn olemaan kokonaisia viikkoja poissa... Sekin jo auttaisi, kun menisi töihin vasta tiistaina :) Ehkä ensi vuonna muistan!

Kommentoi