Ruokavaliohuuhaa ei kiinnosta enää

Ladataan...
visual diary

 

 

Olen syönyt puolisentoista vuotta lähes joka päivä vaaleaa leipää. Vaaleasta leivästä ei tule yhtään sen väsyneempi olo, enemmän selluliittia tai painoa kuin ruisleivästäkään. Kumma juttu.

Juon suunnilleen joka toinen päivä vihersmoothien, lähinnä siksi että pinaatista saa hyvin rautaa ja kun siihen laittaa minttua ja inkivääriä, se maistuukin ihan hyvältä. Ja inkivääri kai pitää minut terveenä, en ole ollut flunssassa muistaakseni öö kertaakaan Lissabonissa asuessani. Mutta tuleeko minulle mieletön olo vihersmoothiesta? Ei. Voinko juoda vihersmoothieta illalla, vaikkakin sen sanotaan piristävän hulluna? Ihan hyvin voin ja mennä vaikka saman tien nukkumaan. Pinatti kun ei hereillä pidä, ainakaan minua.
(Minua ei myöskään pidä enää öisin hereillä pohdinta siitä, olisinko suositumpi miesten keskuudessa jos vartaloni olisi täydellisen kiinteä). 

Välttelin vuosikausia maitoa, koska se pilasi ihoni. Nykyisin juon kahvimaitoa joka päivä ja minulla on noin yksi näppy kuussa enemmän. Haluan olla ihminen, joka valitsee kahvittelupaikkansa mielummin komean kahvilanpojan mukaan, eikä sen mukaan mistä saa mitäkin maitoa. Ruuassa käytän kasvikermoja ja murot syön soijamaidon kanssa, koska se on parempaa. 

(Kyllä, syön muroja). 

 

 

Olin tosi monta vuotta syömättä pastaa, koska se on turhaa hiilaria ja lihottaa. Nykyisin syön pastaa yleensä kerran viikossa, koska se on halpaa, hyvää ja koska en ole huomannut että näistä turhista hiilareista olisi mitään näkyvää haittaa.

Söin vuosikausia suklaata joka ikinen päivä, kunnes yhtäkkiä vain lopetin. Tietysti kerroin asiasta ihmisille, joita se ihmetytti kovin. Nyt aina jos tilaan vaikka suklaakakkua, kaikki kyselevät että niin mites sen sun suklaalakko? En ymmärrä miksi kaikesta pitää tehdä niin ehdotonta. En syö viikottaista suklaalevyä enää, koska ei tee mieli. Suklaakakkua voin silti joskus syödä, eikä se ole omasta mielestäni outoa.

Koin ennen huonoa omatuntoa, jos join yhden lasillisen viiniä. Turhia kaloreita, eikä edes ihanaa humaltumisen tunnetta. Siis mitä? Nykyisessä elämässä juon lasillisen viiniä suunnilleen joka toinen ilta. Humalahakuista juomista harrastan muutenkin todella paljon vähemmän. Se on varmaan Etelä-Euroopan ansiota.

 

En omista vaakaa, käytän samoja farkkuja kuin vuonna 2014, yritän kävellä joka päivä 30-60 minuuttia. Minulla on selluliittia, satunnaisia finnejä ja näytän ihan täysin samalta kuin silloin kun söin iltapalaksi pelkkää parsakaalia.

Uskon hemmetin vahvasti siihen, että mitä rennommin ruokaan suhtautuu, sitä paremmin voi. Muiden puolesta en tietysti voi sanoa mitään, mutta omalla kohdallani tämä toimii. 

 

----

 

I used to be super healthy eater, but then I just got bored. 

 

Share

Kommentit

Helmi K
sivulauseita

<3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 ja vielä muutama lisää. 

saarah
visual diary

Sulle takas <3 

Elinakoo (Ei varmistettu)

Onkohan olemassa asiaa mistä me emme olisi samaa mieltä :D Olen jo piiitkään noudattanut sääntöä että syön just sitä mistä tykkään ja koska tykkään.
Uskon että keho kertoo mitä se tarvitsee.

saarah
visual diary

No just niin! Joskus keho sanoo et nyt smoothieta, joskus huutaa taas et PIZZALLE NAINEN :) Ja sitä pitää kuunnella. 

Katri Ilona
MaraKatri

Kyllä!!! Nyt ollaan asian ytimessä. Täysin samaa mieltä siis. (:

saarah
visual diary

Kiitos! 

Anna Vihervaarasta

Samaistuin suunnilleen joka sanaan tässä tekstissä. Paitsi maitoon, sitä välttelen eettisistä syistä. Mutta niin oikea asenne! Juodaan sit viiniä ja syödään paljon vaaleaa leipää, kun tuun Lissaboniin. <3 Niin ja mä syön pastaa monta kertaa viikossa. En tiedä näkyykö se jossain, mutta ei kauheasti kiinnosta. :D

saarah
visual diary

Joo, toki mulla maidon vältteleminen liittyy (liittyi) myös tohon, mutta nyt laskin myös niin, että jos tän 2,5v. Lissabonissa juon kahvimaitona lehmänmaitoa, ei maailma siihen kaadu kun muuten teen eettisiä valintoja :)

Ja todellakin, otetaan viini&leipäkuuri kun tuut :D

mystery
Vision One

Samaa mieltä kaikesta :) mulla on joskus tullut eteen jopa päivä jolloin en ole syönyt yhtään kasvista, mutta kappas, en kuollutkaan tai voinut mitenkään huonosti sen takia. Tärkeintä ruokailutottumukset on todennäköisesti hyvin piiiitkällä aika välillä. Satunnaiset ateriat viikossa ei tee mitenkään suurta muutosta mihinkään suuntaan.

 

saarah
visual diary

Just toi: tärkeintä on just se hyvä perusta ja sit sen päälle voi syödä just mitä tahtoo :)

vilhelmiinah
VILHELMIINAH

​Juuri näin! <3

​Tein myös samanmoisen postauksen aiheesta, kiteytettynä kaikille; syökää mitä haluatte!

​Ihanaa päivänjatkoa, xx Vilhelmiina

saarah
visual diary

Kiitos! Hyvin kirjoitit aiheesta :)

ruokarauha (Ei varmistettu)

minulle kävi samoin muutettuani ulkomaille. niin se uusi ympäristö vaikuttaa. pikku hiljaa huomasi, että ihmiset ympärillä ovat ihan normaaleja ja hyvinvoivia, vaikka kaupoissa ei ollutkaan hyllymetreittäin proderahkaa sun muita erikoistuotteita. sitten alkoi itsekin höllätä ja se on ihanaa.
nykyään syön mitä haluan, enkä kiellä itseltäni mitään. eikä silloin tule mitään pakkomielteisiä mielitekoja. vanha virsi, kaikki kielletty kiinnostaa. jos menemme vaikkapa poikaystäväni kanssa kahvilaan ja näen vitriinissä herkullisennäköisen kakkupalan ja minun oikeasti tekee sitä mieli, niin otan sen ja syön hyvillä mielin. tämä onkin nykyään tärkein ohjenuorani! jos minusta tuntuu, että kahvitteluhetken kruunaa kakkupala ja tiedän että siitä tulee minulle hyvä mieli, en mieti kaloreja, vaan suklaaunelma on enemmän sielun ruokaa. oli oikeasti hieno hetki tajuta, että näkee kauniilla posliinilautasella herkullisen kakunpalan, eikä ruskeaa kasaa rasvoja, sokereita, kaloreita ja ravintoarvoja. terve suhtautuminen ruokaan on vapauttava fiilis!

saarah
visual diary

Joo, ihan takuulla uusi ympäristö ja myös muiden ihmisten valinnat vaikuttaa. Ehkä elelin entisessä elämässäni vähän sellaisessa kuplassa, jossa suurin osa noudatti jotain erikoisruokavaliota ja se alkoi tuntua normaalilta (eikä siinä tietty mitään pahaa). 

Mut pääasiahan on just tää: terve suhtautuminen ruokaan :)

Minäkin koin täsmälleen saman oivalluksen muutettuani ulkomaille! Tuntuu että nykyään voin paljon paremmin kun en stressaa proteiininsaannista tai hiilihydraateista :) 

saarah
visual diary

Joo, sama juttu! Ja täällä kaveripiirikin koostuu lähinnä niistä ei-stressaajista, mikä helpottaa esim ulkona syömistä paljon :)

- (Ei varmistettu)

Kirjoituksesta tuli tosi kurja mieli. Monetkaan ruokavaliot eivät todellakaan ole huuhaata. Ehkä asian kokee niin, jos haluaa rajoittaa itseään vain pinnallisten ulkonäköön liittyvien asioiden takia. Suurella osaa ihmisiä on pahoja sairauksia ja monia lievempiä ongelmia monenlaisten ruoka-aineiden kanssa. Tämä vaikeuttaa elämää monin tavoin ja on myös usein kallista. Asiassa ei ole kyse turhan stressaamisesta tai nipottamisesta vaan yksinkertaisesti siitä, että tulee tosi kipeäksi tai voi kokonaisvaltaisesti paljon huonommin, jos ei vältä tiettyjä ruoka-aineita. Olisi ihanaa, jos voisi syödä mitä vain &amp; ruuan hankkiminen/laittaminen olisi helppoa ja edullista,
eikä jokaisesta lipsumisesta tulisi kovia rangaistuksia keholle. Tämä pätee moniin, joilla ei varsinaisia sairauksia vaan kehon toiminta yksinkertaisesti muuttuu täysin väärällä ruokavaliolla. Ruoka on todella tärkeä hyvin(tai pahoin)voinnin lähde. Ruoka on perustarve. Se määrittää monen ihmisen elämänlaatua todella vahvasti.
Sen sijaan trendikkäät vaatteet, meikit jne. ovat täysin huuhaata. Itse näytän todella hyvältä, ilman meikkiä ja kulahtaneissa räteissä. Olen aina saanut paljon kommentteja mallin ulkonäöstä. ;) Mieluummin kuin näytän hyvältä kuitenkin haluaisin, että ruokani maistuisi hyvältä ja ennen kaikkea tuntuisi hyvältä kehossani. Valitettavasti näitä asioita ei
aina voi valita itse.

Vierailija Hessu (Ei varmistettu)

Hei -, on tosi kurjaa että sun täytyy terveydellisistä syistä rajoittaa ruokavaliotasi.

Mutta eikö meidän siksi pitäisikin nimenomaan iloita tästä bloggaajan oivalluksesta lopettaa turha ruoasta nipottaminen, kun hänellä ei näitä pakottavia rajoitteita mitä ilmeisimmin ole?

Nykyisin on niin paljon ihmisiä, oletukseni mukaan pääasiassa nuorehkoja, kaupunkilaisia naisia, jotka hurahtavat milloin mihinkin ehdottomaan ruokavalioon pyrkimyksessään "olla parhaita versioita itsestään", ilman että rajoitteille on mitään tieteellistä tukea. Tämä on sitä ruokavaliohuuhaata johon tässä kaiketi viitataan. Kuten itsekin kirjoitat ruoka vaikuttaa elämänlaatuun. Miksi heikentää elämänlaatua tarpeettomilla ruokarajoitteilla?
Eihän ne höttöhiilarit nyt varsinisesti tervellisiä ole, mutta turha nipotus voi olla vahingollisempaa! (Ja painotan vielä että jos ihmisellä on esim. keliakia niin vehnän välttäminen EI OLE turhaa nipotusta, vaan täysin aiheellista ja tarpeellista.)

Minusta on hienoa kuulla kun joku uskaltaa luopua näistä ja syödä rennosti ja nauttia syömästään ruoasta, silloin kun terveydentila ei rajoituksia aseta.

Monipuolisesti ja kohtuudella kaikkea! Jes! Hyvä, Saara!

Vierailija (Ei varmistettu)

Juuri näin! Meidän äidillä on keliakia, ja varsinkin nyt kun kaikki välttelee gluteenia trendisyistä, on reissussa ollessa todella rasittavaa selittää joka aterialla, että kyllä, peruna on ok, ja ei, ruoka ei sovi jos siinä on edes vähän gluteenia (äiti ei puhu englantia). Ärsyttää kun sairautta ei oteta vakavasti ja pidetään turhana huomionhakemisena vallalla olevan trendin takia. Ja joo, itsekin rakastan vaaleaa leipää ja pastaakin menee useita kertoja viikossa. Sitäpaitsi pasta on paljon parempaa kuin kvinoa :)

saarah
visual diary

Kiitos! Just samaa mieltä ja tietty tässä kirjottelinkin vaan omasta kokemuksestani ja ruokavaliosta :)

saarah
visual diary

Tosi harmi että sulle tuli tästä paha mieli. 

Kirjoitin tässä tietty van omista kokemuksestani, koska en muiden kokemuksista oikein voikaan kirjoitella. Mulla ei ole mitään allergioita eikä muita ruokarajoitteita, eli sen takia voin syödä mitä vaan ja halusin tässä tuoda esiin juuri sitä, että mulle on tehnyt hyvää höllätä ruokailutottumuksiani ja vinkkasin että jos jollain muulla on sama tilanne, ehkä sama vois toimia :)

Tietysti jos on vaikka keliakia, ei kannata syödä sitä vaaleaa leipää tai jos on raskaana, ei kannata juoda viiniä jne, mutta eiköhän sen jokainen lukija tästä jutusta tajunnutkin :)

saarah
visual diary

Vastasin sulle tonne alemmas, näköjään vastaa kommenttiin -toiminto vaan ei vieläkään toimi kuin satunnaisesti :(

tinndy

Jee, aivan oikein! Mua koko ruokavaliohömpötys on kummastuttanut jo pitkään - miksi ihmisiä kiinnostaa niin hirveesti kertoa toisilleen, mikä ruoka-aine tänään pieretti? Saati kuunnella sitä läpätystä tai tehdä siitä talouspolitiikkaan rinnastettavaa debattia?

Määki syön just kaikkea mistä tykkään ja mistä tulee hyvä olo, ja ruokavaliooni kuuluu monina iltoina myös ihana, kusenvärinen ja -makuinen, gluteenia sisältävä keskiolut. Kasvissyöntiin pyrin eettisistä syistä, mutta valkoisesta pastasta tehty spagetti bolognese on forever mun lempparia. Enkä tod jaksa kyylätä, mitä e-koodeja mun suojakaasuun pakatussa eväsleivässä on. Ja hyvin menee!

saarah
visual diary

Joo, samaa mieltä :D Eettiset valinnat on kyllä tärkeitä, mutta kun ruokavalion pohja on kunnossa, siihen päälle sit vähän rentoutta ja sitä et voi syödä mitä huvittaa, ihan ilman mitään morkkiksia. Mmmm, keskiolut, varsinkin kuumana kesäiltana!

Heidi15 (Ei varmistettu)

Tää oli niin perkuleen ihana teksti! Hitto kun muutkin ymmärtäis vaan ottaa rennosti eikä nipottais turhasta &lt;3

saarah
visual diary

Kiitos! Yritän liputtaa rentouden puolesta muissakin asioissa (mutta toisinaan se on kyllä hankalaa) :D

Pumpuli
Pumpulielämää

Aamen. Voisiko Lilyssä alkaa äänestämään "päivän postausta"? Tää saisi mun klikin. 

Ymmärrän ettei kaikki voi tällaista huoletonta syömistä terveydellisistä syistä harrastaa. Mutta tämä olikin kirjoitettu kirjoittajan näkökulmasta. Mikä Saaralle sopii. 

Sama ilmiö on tapahtunut oman syömisen kohdalla. Nyt lorautan maitoa kahviin (joka on vielä puoliksi kermaa!) ja eilen teile muffinseja valkoisesta jauhosta, en täysjyvästä tai kaurahiutaleesta. Makeutin sokerilla enkä banaaneilla. Oli aivan sairaan hyvää. 

saarah
visual diary

Kiitos :)

Oi, muffinssit kuulostaa hyviltä, samoin kermakahvi! Ja just se, että toki jokainen kuuntelee itseään ja omaa elimistöään, mut nää oli vaan mulle sopivia ruokailutottumuksia. Ja en aio olla ehdoton näissäkään: varmaan tulee vielä kausia kun haluankin taas juoda vaan smoothieita ja syödä parsakaalia, mut en tuputa sitä sit koko maailmalle :D

raijairina

Mahtava postaus ja ihana ruokafilosofia <3 Ruoka on kuitenkin yksi mukavimmista jutuista elämässä :) 

saarah
visual diary

Kiitos! Ruoka (ja viini) on todellakin mukavimpia juttuja elämässä! 

On monia jotka välttelevät vehnää ja maitotuotteita allergioiden takia. On tosi kurjaa kun ravintolassa ei voi ottaa mitä tahansa mitä tekee mieli tai kun joutuu kieltäytymään kaverin leipomuksista. Välillä ihmiset tuntuvat luulevan, että kieltäydyn jostain vain nirsouttani tai että olen dieetillä, kun on ihmisiä jotka noudattavat tiettyä dieettiä vain koska se on trendikästä. Olisi ihanaa olla miettimättä mitä joku sisältää ja syödä mitä vaan ilman, että siitä saa kauheat vatsakrampit, pahoinvoinnin ja nivelkivut. En ymmärrä miksi joku välttelisi esimerkiksi vehnää vaikka ei saisi siitä mitään oireita enkä usko, että tällaisia ihmisiä kuitenkaan kovin paljon on. Paino on kyllä laskenut aika paljon vehnän ja maitotuotteiden poisjättämisen myötä(sillä on vaikutusta, mutta ei ehkä kaikille) mutta oma terveys ja hyvä olo on itselle paljon tärkeämpiä kuin tietty paino tai ulkonäkö ja söisin enemmän kuin mielelläni tavallista pizzaa ja pastaa. Onneksi on hyvää vehnätöntä pastaa ja ilman maitoa ja vehnääkin saa loihdittua ihania leipomuksia.

saarah
visual diary

Tietty allergiat on ihan asia erikseen! Toki on myös asioita joita itse joudun välttelemään allergioiden takia.

Halusin kuitenkin kirjoittaa tässä ennenkaikkea siitä että ne, joilla ei ole allergioita tai muita rajoitteita voisivat ehkä suhtautua ruokaan vähän rennommin. Tai että omalla kohdallani se on ainakin tehnyt tosi hyvää :) Ja tietty kohtuus kaikessa: varmaan siitä vaaleasta leivästäkin tulee turvonnut olo, jos sitä syö hullun paljon. Yhdestä tai kahdesta siivusta päivässä en ainakaan itse ole huomannut mitään oireita tulevan. 

Tasaraita

Allekirjoitan täysin sen, että kun ruokaan ei suhtaudu turhan vakavasti ja kuuntelee kehoaan niin voi hyvin. Tämä pätee toki vain terveiden ihmisten kohdalla. Valitettavasti me muut joudutaan syömään sitä mitä meidän vatsamme ja elimistömme kestää.

Olisi ihanaa jos voisin valita kahvilani komeiden miesten mukaan, enkä kahvilan käyttämän kahvimaidon mukaan. Valitettavasti Helsingissä on tänäkin päivänä kahviloita, joista ei saa edes laktoositonta maitoa, saati sitten kasvisperäisiä maitoja. Laktoositon voi vielä kohdallani tulla kysymykseen. Saatan tosin kärsiä illan vatsakivuista. Tavallinen maito on mahdottomuus tai asun loppuillan wc:ssä kaksinkerroin käpertyneenä. Eli siis mielellään kasviperäistä.

Kyllä minäkin haluaisin syödä niitä ihania croissantteja, kaupungin parasta pizzaa tai tuoretta leipää. Mutta sen sijaan pitää selvitellä mistä saa parhaat gluteenittomat pizzapohjat ja mennä sinne. 

Eivät kaikki ruokavaliot johdu trendeistä tai laihdutuksesta. En juo vihersmoothieta laihtuakseni, vaan voidakseni hyvin. Tykkään myös vihersmoothieista. Tykkään kaikista smoothieista. :) Kaikki muutkin ruokaan liittyvät valintani perustan omalle hyvinvoinnilleni. Sille mitä kehoni milloinkin pyytää ja mitä se kestää.

Mutta armeliaisuus itseä kohtaan ja stressittömämpi syöminen noin yleisesti ei tekisi ihmisille yhtään pahaa. :) Siinä olen kanssasi samaa mieltä!

saarah
visual diary

Niin juuri, armollisuus ja stressittömämpi suhtautuminen ruokaan oli just se pointti tässä. Tietysti allergiat ja ruokarajoitteet on eri asia, niihin pitääkin suhtautua vakavasti, toki sen tajuan. 

Musta vaan tuntuu että suurin osa blogeista on nyt niin täynnä sitä gluteeniton, maidoton, sokeriton jne kamaa ja kamalaa ehdottomuutta, että halusin ilmaista sen, että muullakin tapaa voi elää.

Kukin tavallaan ja kohtuus kaikessa ja muut hyvät vanhan kansan neuvot kuitenkin kannattaa pitää mielessä :)

Tasaraita

Joo luulen ymmärtäväni mitä ajat takaa. Etenkin kun nyt noista blogeista mainitsit.

Itsekin välillä selailen ja eksyn blogeihin, jotka eivät kuulu päivittäiselle lukulistalleni. On tosi ikävää huomata kuinka nuoret parikymppiset kauniit, hoikat ja terveet naiset syövät todella kurinalaisesti ja terveellisesti. Yleensä oma ruokavalion ja tiukan treenirytmin kerrotaan tuovan hyvää oloa. Sitten joskus voi käydä niin, että kun eksyy blogiin puolen vuoden päästä, siellä kerrotaan kuinka tiukka ruokavalio ja hillitön veremaku suussa treenaaminen ja jatkuva suorittaminen sai voimaan pahoin ja vei uupumuksen partaalle. Silloin hyvinvointi ei ole saanut noudattamaan sellaista elämää. Todennäköisesti ulkonäköpaineet ovat niidenkin asioiden taustalla. :(

Kai se kuuluu omalla tavallaan siihen nuoreen aikuisuuteen, mutta toivottavasti se armollisuus itseä kohtaan tulisi taas enemmän muotiin. :) Ei tarvitse suorittaa, eikä tarvitse mahtua mihinkään muottiin. Voi olla just sellainen kuin on ja se on hyvä.

Hemmuli (Ei varmistettu)

Tunnistan lähipiiristäni tämän ilmiön. Vaikuttaa siltä että usein tiukan ruokavalion ja treeniohjelman avulla yritetään täyttää jotain tyhjiötä elämässä. Terveellisesti syöminen ja liikkuminen ovat hyviä juttuja, mutta syödäkseen terveellisesti ei tarvitse karsia kokonaan hiilihydraatteja pois ja syödä joka ilta parsaa.

saarah
visual diary

Joo, niin samaa mieltä. Terveellisistä asioistakin tulee vähemmän terveellisiä kun kaikki pitää vetää ihan överiksi! 

saarah
visual diary

Yleensä oma ruokavalion ja tiukan treenirytmin kerrotaan tuovan hyvää oloa. Sitten joskus voi käydä niin, että kun eksyy blogiin puolen vuoden päästä, siellä kerrotaan kuinka tiukka ruokavalio ja hillitön veremaku suussa treenaaminen ja jatkuva suorittaminen sai voimaan pahoin ja vei uupumuksen partaalle. Silloin hyvinvointi ei ole saanut noudattamaan sellaista elämää. Todennäköisesti ulkonäköpaineet ovat niidenkin asioiden taustalla. :(

Just tämä! Lilyn toimituksen blogissahan oli just juttu Saara Sarvaksen treeniblogista ja siitä, miten tää tais just tapahtua hänelle :(

Vierailija (Ei varmistettu)

Itse oireilin alle kaksikymppisenä omia sen hetkisiä ongelmiani myös lievällä syömishäiriöllä, josta pääsin pikku hiljaa irti 25- vuotiaana ja sen jälkeen ruoka on ollut nimenomaan nautinto tai polttoainetta riippuen tilanteesta. Pyrin syömään terveellisesti ilman mitään ismejä ja välillä mässäilen ilman huonoa omaatuntoa.
Minun korvaan nämä erilaiset ruokavaliot kuulostavat hieman syömishäiriöltä, ei saa syödä sitä ja tätä koska x ja jos nyt laitan ruokaani jotakin ainetta niin sitten tapahtuu asia y. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus, joten miten ihmeessä maailma tai oma keho romahtaisi siihen, että leipoo vehnäjauhoilla tai laittaa kahviin maitoa.
Eettiset syyt välttää tiettyjä ruoka-aineita on ihan ok, mutta joillakin sekin tuntuu menevän elämää suuremmaksi periaatteeksi. Allergiat ja herkkyydet jollekin on tietenkin toinen, joka tietenkin pakottaa välttämään joitakin ruoka-aineita, mutta siitähän tämä postaus ei edes puhunut vaan oikeastaan ruokavalioharrastuksesta, joka menee överiksi.
On tietenkin kiva olla kiinnostunut ruoasta ja erilaisista ruokavalioista saa vinkkejä omaan keittiöön, mutta kuten sanottu, joskus kannattaa pohtia voiko oman ruokavalio olla pikemminkin syömishäiriö, joka on vain puettu sosiaalisesti hyväksyttävään kaapuun.

saarah
visual diary

joskus kannattaa pohtia voiko oman ruokavalio olla pikemminkin syömishäiriö, joka on vain puettu sosiaalisesti hyväksyttävään kaapuun.

TODELLAKIN! Syömisestä menee ilo kyllä lähes kokonaan jos kaikesta tekee niin kamalan hankalaa ja kurinalaista. 

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Tämä oli niiiiiiiin hyvä! En käsitä missä välissä satunnaisesta pullasta tuli "mättämistä", pastasta, perunasta ja riisistä "turhia hiilareita", mustikasta "superfoodia" ja lihasta "protskua", milloin hoikasta, perusterveestä, satunnaisesti liikkuvasta ihmisestä tuli "laihaläski" ja milloin 10 viikon dieetistä osoitus "itsekurista"?!

Pahinta on tunnistaa entinen itsensä kun lukee blogeja, joissa stressataan joulukiloista, aamupainosta (AAMUPAINO! Oikeasti, asia jonka kirjasin joskus joka aamu ylös ja joka määritti sen päivän mielialan!), repsahduksista ja huonoista liikuntaviikoista.

Ironista kyllä, mun pään käänsi lopulta nettivalmennus. :D Puretreenissä painotettiin niin paljon itsensä kuuntelemista ja sitä, että ohjelman 6 treeniä viikossa oli ideaali johon ei kaikki vain yksinkertaisesti pysty, että joku naksahti päässä paikoilleen ja kappas, niin vain tästäkin vanhasta ortorektikosta saatiin ihminen, joka syö just sitä mitä mieli tekee ja liikkuu silloin kun huvittaa ja miten huvittaa. Mitenkö kävi? No, raskauskilot tippui, kaikki vaatteet istuu nätisti, rauta nousee ja kuntonyrkkeilyssä alkaa tekniikan löytymisen myötä säkki heilumaan melko lujasti. Syön aamuisin yleensä (tuore)puuroa marjoilla ja raejuustolla - en siksi että olisi pakko, se olisi terveellistä tai olisin dieetillä, vaan siksi että se on hyvää, halpaa ja nopeaa -, lounaaksi lihaa, pastaa/perunaa/riisiä, kasviksia ja lihaa, välipalaksi marja-banaanismoothieta sillä proteiinijauheella - koska sekin on hyvää ja täyttävää -, päivälliseksi taas niitä rehuja ja perunoita ja lihaa, ja iltapalaksi milloin mitäkin. Joskus lounaaksi on nakkikeittoa, iltapalaksi jäätelöä tai päivälliseksi pizzaa, eikä ne oli mitään repsahduksia, lipsumisia tai löysäilyjä, vaan nakkikeittoa, jäätelöä ja pizzaa.

Mun elämään ei enää ikinä cheat dayta, karkkilakkoa tai dieettiä. Ei. Enää. Ikinä.

saarah
visual diary

Kiitos kun jaoit tän tarinan! Sun nykyinen elämä kuulostaa just hyvältä mixiltä treeniä ja terveyttä ja sit RENTOUTTA :) Aamupaino on kyllä kamala ajatus, varsinkin jos se tosiaan sit pilaa koko päivän. 

 

Räyhälä
Räyhälä

Ison iso peukku tälle kaikelle! 

Mutta yksi juttu, joka saattaa vähään järkyttää - jostain artikkelista joskus luin, että pinaatissa ei ole erityisen paljon rautaa, vaan kyseessä on jossakin tutkimuksessa saatunut nolo pilkkuvirhe. En tosin mene takuuseen, koska en muista mistä tämän luin. Wikipediassa tästä näyttää olevan kyllä jonkinlainen maininta. Että pinaatin asema rautaihmeenä onkin ilmeisesti jotain Kippari-Kallen huijausta :D 

Yhtä kaikki, pinaatti on hyvää! Ja pasta myös. Mmm. Ja viini. Aina.

saarah
visual diary

Tästä taitaa olla ristiriitaisia lähteitä ja tietoja, mut onhan pinaatissa paljon muutakin hyvää kun vaan rauta! Aion jatkaa sen syöntiä siis edelleen :)

Ja pastan syöntiä. Ja viinin juontia. Ja salmiakkiövereitä aina kun vaan pystyn :D

Räyhälä
Räyhälä

Oijoi, ja salmiakki, se se vasta onkin jotain. Luin taas jostain, että sitäkään ei saisi syödä (ainakaan useampaa kerralla, jostain tuntemattomasta syystä). Saatoin rouskutella samalla menemään pussillisen turkinpippureita. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä olen hyvinkin samoilla linjoilla; silloin, jos elimistö sietää monenlaisia ruoka-aineita, on turha rajoittaa niitä itseltään pois. Amerikassa asuessani olen tullut huomanneeksi, että pohjoismaalaisiin (kenties kaiken kaikkiaan eurooppalaisiin) on sisäänrakennettu jonkinmoinen tasapainon säilytysjärjestelmä :D Siis se, että koulussa on syöty normaalia ruokaa, hiilareita, proteiinia ja tuoreita kasviksia, on ollut pullaa ja karkkipäiviä, mutta toisaalta janojuomaksi otetaan vettä eikä 2 litran limumukillista, mikä luo terveen perustan syömiselle. Oon itsekin kamppaillut amerikkavuosieni aikana sen kanssa, että en mene kumpaankaan ääripäähän liikaa, täällä kun kaikki tuntuu olevan joko paleo raw vegan tai sit sitä sugar glazed donut and a soda $2 -kamaa. On välillä vaikea löytää tasapaino sen keskellä, etenkin kun siis terveellinen perusruoka on kallista ja roskaruoka puoli-ilmaista. Musta myös tuntuu että sellainen paskaruoka puuduttaa makuhermot ja silloin kaipaa vaan lisää juustoa, suolaa, sokeria... Kun tulin nyt muutaman viikon Suomen reissulta, silmät taas aukeni sille, että onko juustoviipaleen pakko olla puolen sentin paksuinen, kuivatuissa hedelmissä lisättyä sokeria tai pystyykö joku oikeasti espresson kanssa vetämään kahden nyrkin kokoisen muffinsin. Lisätään päälle vielä se, miten joku katsoo muffinsia ja kysyy "are you seriously gonna eat that??" sanon vaan että oon euroopasta..

saarah
visual diary

Joo, oon huomannut saman et tosi monen suomalaisen päähän on iskostettu terveet elämäntavat: just sellanen perusterveellinen ruoka ruisleipineen ja kaurapuuroineen, vesi janojuomana ja hyötyliikuntaa aina vaan, mitä ei monessa maassa tunneta.

Portugalissa syödään muuten kans hullun paljon sokeria! Monet laittaa espressoonkin kaks sellasta pikkupussia :O Ja leivonnaisia on kauheet valikoimat joka puolella. Onneks niistä tosin on yleensä usein myös sellaiset minikoot (mun suosikit). 

 

Kiti
Katso tarkemmin

KYLLÄ.

Mottoni on: "Kohtuus kaikessa, myös kohtuudessa." Monilla on oikeasti allergioita, mutta nykyään ruokavalio alkaa olla sellainen egojuttu. Rasittaa ihmiset, jotka tuputtaa ruokavaliotaan muille, ihan kuin juuri se ratkaisisi kaikki elämän ongelmat.

saarah
visual diary

"Kohtuus kaikessa, myös kohtuudessa." 

NIIN paras! Alan käyttää tätä kans omana mottonani!

Vierailija (Ei varmistettu)

Mahtava postaus, ja ihan huippuja kommentteja täällä! En tiedä, johtuuko tämä omasta vanhenemisestani, pari vuotta jyllänneeseen fitness &amp; puhdas ruoka -diskurssiin kyllästymisestä vai mistä, mutta oon itsekin liputtanut jo jonkin aikaa rennon syömisen puolesta. Ruoka on ihana juttu, joten miksi tehdä syömisestä vaikeaa, kun sen kautta voi myös parhaassa tapauksessa parantaa omaa elämänlaatuaan. :) Ja oikeastaan sama muidenkin asioiden kanssa. Okei, jos aina seuraisi vain omia mielihalujaan, niin ainakaan oma graduni ei olisi koskaan valmistunut (viime kesänä oli aika paljon houkuttelevampaa lähteä ulos aurinkoon lukemaan hyvää romaania kuin istua kirjastossa), tai olisin vähintäänkin syönyt stressipäissäni joka ilta paketin jätskiä. Mutta itsensä turha kiusaaminen on, no, täysin turhaa. Mäkin muuten tykkään Kitin motosta, jes!

Pages

Kommentoi

Ladataan...