Hiukset

Mä olen ihmisenä sellainen, että saadessani hienon idean johonkin, tarvitsee mun päästä toteuttamaan se. Yleensä tällaiset ideat liittyvät pukeutumiseen, meikkaamiseen tai kenkiin, mutta tällä kertaa kyse oli jostain muusta. Viimeiset 8 vuotta olen tasaisen tappavaan tahtiin värjännyt omaa vaaleaa hiustani mustaksi. Nyt tahdoin niistä punaiset. Soitto tiistai aamuna ystävälle, kerroin haaveeni ja ilmoitin että jos ei iltapäiväksi ole muita suunnitelmia, niin minulla on.

Raskaus teki hiuksilleni kummia, tynkä rotanhäntäni otti ja kasvoi suorastaan silmissä. Tyväri saattoi kuukaudessa muistuttaa Sini Sabotagen lettiä. Rehellinen tyvikasvu ei vain ole trendikäs, värjättynä kylläkin - what is this madness? En sitten enään öh..

Hymyilyttää, ainakin vielä. Saa nähdä asettuuko moppi hyvin kiharanakin, vai solmitaanko liitto suoristusraudan kanssa. Nautin kuitenkin nyt tästä hetkestä, kun tukka on hyvin ja kaikki on hyvin.

Nyt on tämä tyttö niin täpinöissään! Haaveet ja ajatukset omasta työstä loksahtelee kohdilleen ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Iso kiitos tästä kuuluu järjettömän taitavalle Saara Sarvakselle, joka otti minut assarikseen maanantaiseen projektiin. Lisää tästä tapauksesta heti, kun vaan saan luvan kertoa!

Huomenna olisi tarkoitus istuutua pitkästä aikaa kampaajan tuoliin. Tällä kertaa tarkoituksena olisi pyytää jotain muuta kuin perinteinen "siisititään vain ne latvat". Olen pitkään halunnut leikata hiukseni lyhyemmäksi, mutta lopullinen rohkeus on jäänyt uupumaan. Nyt kuitenkin tukka on alkanut tuntua ylipitkältä mitäänsanomattomalta reuhkalta, jonka tuomiona on ollut pikainen kääräisy sykerölle niskaan. Aika on siis kypsä.

Huh, tässä on nyt pari tuntia yritetty saada blogipostausta kasaan, mutta kovasti se Lily vielä temppuilee vastaan. Ehkäpä se siitä pikkuhiljaa, tsemppiä koodareille!

Alkuviikosta laitettiin vähän lisää vaaleaa latvoihin ja taitettiin sävyä neutraalimmaksi. Tästä lähdettiin: