Lunacy
Aika juoksee säälimättä eteenpäin, valitettavasti itse en viime aikoina ihan samalla tahdilla. Nyt on nimittäin reilut 6 viikkoa enää aikaa Maltan puolimaratoniin ja pikkuisen jo alkaa ahdistaa, viime aikoina kun on tuntunut tulevan kaikenlaista juoksutreenien tielle.
Toisaalta, ihan hirveän suurta morkkista en suostu siitä potemaan. Joskus nimittäin on ehkä kokonaisvaltaisemman hyvinvoinnin kannalta parempi valita se rento ilta ystävien kanssa, kuin pitää tiukasti kiinni treeniaikatauluista. Vaikka se sitten tarkoittaisikin pikkuisen hitaampaa loppuaikaa.
Tällä hetkellä treenisuunnitelmani on aika pitkälti samankaltainen kuin viime keväänä, sehän on jo kertaalleen hyväksi todettu. Juoksua yksi pitkä lenkki, yksi intervallitreeni ja yksi lyhyempi ja nopeapi lenkki viikossa, lisäksi tarkoituksena on ehtiä treenata lihaskuntoa esim. Bodypumpissa kaksi kertaa viikossa sekä joogata kerran viikossa. Omat ongelmansa nyt vain tuovat mm. luminen sää (esim. maanantain lenkki ei aivan täyttänyt tarkoitustaan sen ollessa lähinnä umpihankijuoksua).
Viime perjantaina kävin uudenvuodenlupaukseni mukaan ensimmäistä kertaa joogassa täällä, ja tuon kerran perusteella todellakin haluaisin saada sen otettua viikottaiseksi tavaksi. Tuolla kyseisellä tunnilla ainakin nimittäin taso oli itselleni juuri sopiva, omat ennakkoluuloni joogaa kohtaan kun ovat nimenomaan se, että joko se on aivan liian rauhallista ja tylsää hengittelyä, tai sitten hullun vaikeaa ja nopeatahtista akrobatiaa. Tuo tunti oli kuitenkin juuri minulle täydellinen välimuoto noista ääripäistä.
Mutta niin, taas ollaan tässä tilanteessa, että viikottainen treenisuunnitelmani tarkoittaa liikkumista vähintään kuusi kertaa viikossa, mikä ymmärrettävästi saattaakin olla pikkuisen haasteellista, jos ei malttaisi myöskään tinkiä töiden tekemisestä, sosiaalisesta elämästä tai blogin kirjoittamisesta. Toisaalta kuitenkin yleensä olen onnellisimmillani silloin, kun elämä on sopivan kiireistä, täynnä asioita, joiden tekemisestä todella nautin. Omalla kohdallani ehkä riskinä on vain se, etten aina tiedä, milloin potkia itseään liikkeelle väsymyksestä tai laiskuudesta huolimatta, milloin puolestaan antaa armoa ja ihan oikeasti antaa itsensä ottaa hetki rennosti.
Kuvissa muuten joulukuun Suomi-tuliaiset. Macaa täällä Norjassa ei nimittäin ole edes luvallista myydä, siksi se oli tuotava Suomesta asti. Vitamiinit ja kahvi puolestaan ovat täällä niin paljon kalliimpia, että niitä ihan oikeasti kannattaa tuoda mukanaan Suomesta, sen sijaan suklaa ja Fastin proteiinipatukat kuuluvat muuten vain sellaisiin suosikkeihin, joita ei täältä ole saatavissa.
Kuvista jäi kylläkin puuttumaan myös Suomesta tuotu hamppuproteiinisäkki. Ihan kauhesti kun en noita todella prosessoituja proteiinipatukoita yms. haluaisi käyttää, mutta joskus käytännöllisyyden nimessä ne ovat tarpeen. Yleensä kuitenkin pyrin käyttämään CocoVin luomuhamppuproteiinia, silloin kun nyt ylipäätään proteiinilisät ovat tarpeen.
Sellaista sekalaista treeniasiaa siis tällä kertaa. Ihanaa viikonloppua!
♥ Lunacy – Rue Royale
