Tag: Eddie

Kuten blogini seuraajat tietävät, lapsikultaani ei ole (toistaiseksi) siunattu kovinkaan karjalaisilla puheenlahjoilla. 2 vuoden 3 kuukauden iässä Eddie edelleenkin sanoo vain joitain yksittäisiä sanoja: äiti, bye-bye, ten, up, pappa, car, star, puu, bath, train, bus. Hän ymmärtää mielestäni sujuvasti sekä suomea että englantia, tekee pyynnöstä joitain asioita (”mennään keittiöön syömään”, ”mennään pesemään hampaat”, ”laita valot […]

Ah, aloittelijan erehdys. Tokihan niiden ekspressiivisten väriräjähdysten pitää antaa kuivua ensin. Tänäänkin jätin pikku Picassoni päiväkotiin maalaustelineen ääreen. Essu edessä, pensseli tiukasti nyrkissä hippiäinen keskittyi niin, ettei malttanut edes äidilleen lähtöpusua antaa.  Jääkaapin ovet ovat loppuneet jo. Pitäisiköhän noita alkaa ihan kehystää vai riittäisikö taiteelle oma kansio? *** Our art mystery has solved: artworks need […]

Barbamama-Veera ihmetteli taannoin, miten arvostelukyky haihtuu taivaan tuuliin sillä sekunnilla, kun oman lapsen kädentöitä aletaan lähettää päivähoitopaikasta kotiin. (Ei sillä, että oli se Sebin piirustus minustakin aika hieno.) Sama putkahti kummasti mieleen eilen, kun hain ipanaiseni päiväkodista (jossa menee nyt tosi hyvin, jee!). Heti ovella hoitaja henkäisi: ”Eddie on maalannut tänään tosi paljon! Tykkäsi valtavasti! […]

…eli päiväkodinaloitus Eddien tapaan Vähänkö dramaattinen otsikko, vai? No on, mutta myös (valitettavan) tosi. Antakaas kun mä selitän: Eddie on ollut päiväkodissa nyt kolme ”viikkoa” eli kuusi aamua. Hoitopaikka on ihana, pieni Montessori-päiväkoti, jossa on vain 2 – 4-vuotiaita – täällähän mennään kouluun jo 4 – 5 -vuotiaana. Alle 3-vuotiaat ovat omassa ryhmässään alakerrassa, jossa […]

Kuten näköjään aika monessa muussakin blogiperheessä tänä syksynä, meilläkin eletään juuri nyt jännän äärellä: Eddie aloittaa huomenna päiväkodin. Vain kahtena aamuna viikossa kolmisen tuntia kerrallaan, mutta silti! Äitiä pikkasen jännittää.  Olen avautunut päivähoitosaagastamme aiemmin esimerkiksi täällä. Meillähän oli siis pyhänä pyrkimyksenä saattaa lapsukainen osa-aikaiseen hoitoon jo joskus alkuvuodesta, mutta sepä ei niin vain käynytkään, sillä […]

Mikä näissä naperon ”kehityskertomuksissa” on näin julmetun työlästä kirjoittaa… Ipanaisen kaksivuotissynttäreitä juhlittiin jo puolitoista kuukautta sitten, mutta kun ei saa aikaiseksi niin ei saa. Mutta nyt, härkää sarvista ja hampaat irvessä läpi vaikka harmaan kiven. Katsotaanpas: Kaksivuotiaana Eddie ei vieläkään puhu. Kuten ennenkin, hän ymmärtää liki kaiken englanniksi ja suomeksi, matkii eläimiä ja kulkuneuvoja, osaa […]

Lemi, tuo Etelä-Karjalan himmeä helmi, on siitä mainio kesäpaikka, että se todella herää henkiin mökkikauden koittaessa. Tai mistä minä tiedän, miten vilkasta elo on reilun 3 000 asukkaan pitäjässä kaamoksen keskellä, mutta ainakin kesäkuukausina lähiseudun mökkiläisiä hemmotellaan niin musiikki- kuin kuvataiteellakin. (Sikäläisestä ruokakulttuurista olenkin jo kirjoittanut täällä ja nuorisomusiikin airueen maininnut tässä jutussa. Kesäteatteri vain puuttuu, sitä pitää […]

Mökki möksä mökkelöinen! Eihän seireeninkutsuasi voinut vastustaa, vaan kolmen Lontoon-viikon jälkeen oli lähdettävä takaisin tarkistamaan, joko mustikat ovat kypsyneet ja jaksaako tuparilahjaraparperi juurtua penkkiinsä. (Vastaukset: kyllä ja ei hyvältä näytä.) Ensimmäistä kertaa oma istumapaikka lentokoneessa; yllättävän hyvin meni (vaikka välillä piti kyllä päästä äidin syliin katsomaan maisemia eli lentokoneita). Yöt ovat selvästi jo pimeämpiä. Mustikat, […]

Blogissa on taas ollut niin luvattoman hiljaista, että hävettää. Tsori. Ongelma ei ole, etten keksisi, mistä kirjoittaa. Aiheita kyllä olisi (Eddien kaksivuotiskatsaus, muksun mainio synttärilahja, jonka tänään sain haettua, Suomen-loman Saimaa-risteily, voimistuva tahtoikä, kohta alkava päiväkoti, ja Lontoon kesästäkin voisi vääntää jutunjuurta vaikka miten…), mutta kun en vain saa aikaiseksi. Kesä, eikä mitään tekemistä… Olisikin. Tuon […]

Iloisempiin aiheisiin… Kupeitteni hedelmä täytti viime lauantaina kaksi vuotta! Palaan tomeran taaperon 2-vuotiskehityskertomukseen paremmalla ajalla, mutta nyt pari sanaa itse juhlista. Tästä kulmasta siskoni suussasulava mansikka-mustikkakermakakku näytti vallan täydelliseltä… Vietimme kesämökin tupari-synttäreitä päivää ennen kotiinlähtöä Lontooseen – pienet paineet siis järjestää viihtyisät mutta suht simppelit kemut (valtaisalle) suvulleni ja niille muutamalle ystäväperheelle, jotka siedettävän matkan […]