Tag: lapsen kehityksestä

Eilen yhdeksän kuukautta täyttänyt Eddie… …syö edelleen temppuilematta melkein mitä vain. Suosikkeja tuntuvat olevan juustoinen kukkakaali, jugurtit ja kaikki makea, mutta oikeasti on aika vaikea listata lempiruokia, koska kaikki kelpaa. Tällä viikolla on siirrytty kolmen jääpalakuution pääruoka-annoksesta neljään, ja sekin menee yleensä alas kakistelematta, plus pari kuutiota jälkkäriä päälle. Vesi on myös ihanaa, ja erityisen […]

Eddien ja mutsin voittamaton parivaljakko keksi viime viikolla maailman parhaimman leikin. Tai oikeastaan kaksi. Tai, ööh, kolme. Neljäkin, jos tarkkaan laskee. No, oikeastaan viisi. Ensiksikin jazz-muskarissa alettiin laulaa äidille ennestään tuntematonta laulua piilosillaolosta: ”Can you play a peek-a-boo? I can play a peek-a-boo. Are you there? Yes I am. Are you there? Yes I am. […]

Meillä vietettiin taas eilen syntymäpäivää – Eddie täytti kahdeksan kuukautta. Päivänsankari nukkui melkein kahdeksan tunnin putken yöllä (eli ei se iltapuuro tuonutkaan kymmenen tunnin unia kuin pariksi yöksi, höh – no, seuraavaksi kokeillaan terästää puuroa banaanilla tai raejuustolla), kävi synttäreidensä kunniaksi kahvittelemassa vauvakollegojen kanssa, sai äidiltä lahjaksi kurkistuskirjan, josta opitaan värejä (sitten joskus) ja nukkui […]

Pohdin aikani, pitäisikö tämän kirjoituksen otsikon olla Vauvanruokaviikko vai Vauvan ruokaviikko, ja päätin sitten, että kyllä se on jälkimmäinen. Sanaväleillä on väliä! Listasin viime viikolla kaikki Eddien suuhunsapistämät sapuskat ajatellen, että voisin teiltä blogikavereilta saada ideoita ruokavalion monipuolistamiseen tai samoin jakaa vinkkejä kiinteitä ruokia jo mussuttaville mussukoille. Siispä pidemmittä puheitta, Eddien viime viikon muonat, kun […]

Eddien seitsenkuukautispäivä aloitettiin lääkärintarkastuksella, sillä eilen kuumetta oli aamulla 38,5 ja illalla jo 39,1 astetta. Yön poju nukkui yllättävän levollisesti heräten pullolle vain kerran, ja tänä aamuna kuume oli poissa, mutta käytiin nyt kuitenkin varmistamassa, että korvat, keuhkot, kurkku ja rauhaset olivat kaikki kunnossa. Lääkäri lohdutti vain, että pikkuiset saavat noita lenssuja ja kyllä ne […]

Kun Eddie syntyi, äitini kaivoi arkistoistaan oman neuvolakorttini neljänkymmenen vuoden takaa. On ollut aika hupaisaa vertailla siitä äidin ja pojan kehitystä.  Mutsi sai ekan hampaan näköjään jo viisikuisena, poju kuukautta myöhemmin. Kolmikuisena käännyin jo – kuten Eddiekin, joka alkoi selältä vatsalleen kiepsahtamisen joskus kolme- ja puolikuisena. Puolivuotiaana äiti on istunut tuetta, pojalla kestää hieman kauemmin. […]

Anteeksi radiohiljaisuus, jälleen kerran. Sen sata kirjoituksenaihetta muhii päässä, mutta aika ei vain riitä, kun pitäisi tuo lapsikin hoitaa. Vauvanhoito haittaa vauvablogin kirjoittamista, heh. Sen halusin nyt kuitenkin kirjata muistiin (tai siis muistia järeämpään talteen), että käytiin Eddien kanssa tällä viikolla kuuntelemassa oppia kiinteiden ruokien aloituksesta. (Eikö suomen kielessä muuten oikeasti ole mitään nasevaa termiä […]

Puoli vuotta olen jo onnistunut pitämään jälkikasvuni hengissä. High five! Kuluneen kuukauden aikana jätkä on oppinut ihan älyttömästi – saas nähdä, muistanko edes kirjata kaikkea ylös. Mutta koetetaan: Akselin ympäri kieritään jo aika väkkäränä, välillä vain jää käsi vatsan alle jumiin ja se turhauttaa. Peppu nousee, hartiat nousevat, mutta eivät yhtä aikaa. Veikkaisin, että ryömiminen […]

Tänään oli suuri päivä pienen pojan elämässä. Anteeksi epätarkat kuvat: kuvaajaa nauratti ruokailijan ilmehdintä niin, että kädet tärisivät. Teelusikallinen sitä meni, perunamuussia. Ei huikea suksee, mutta eipä Eddie ruokaa poiskaan sylkenyt ja kakoikin vain kerran. Huomenna kokeillaan isompaa annosta ja jos hyvin menee, vähäsen banaanipuuroakin.

Edelleen sinisilmäinen Eddie täytti viisi kuukautta tänään etelän lämmössä. Kuluneen kuukauden aikana on opittu mm. seuraavia jaloja taitoja: – Ikiliikkuja-Edgaria ei saa enää pysymään selällään, vaan alta aikayksikön hän kääntyy vatsalleen ja taidostaan riemastuneena joskus kiepsahtaa siitä vielä ympäri selälleen, ja niin edelleen. Lapsikultaa ei siis enää uskalla jättää kovin pitkäksi aikaa itsekseen edes olohuoneen […]