Tag: elämä

Kaikki me elämme arkea omilla tavoillamme ja jostain syystä tuolle sanalle on kehittynyt outo, vähän negatiivinen klangi. Olit sitten rokkitähti, levyseppähitsaaja tai työtön, toisinaan arki pääsee iskemään märällä ja lämmintä paskaa täynnä olevalla lapasella päin pläsiä niin lujaa, että hampaat helisevät suussa.  Sateiset ja pimeät maanantaiaamut, kun ketään perheestä ei huvittaisi tehdä yhtään mitään, kun päiväkotiin […]

Minulla ei ole sisaruksia. Olen ainoa lapsi. Esikoinen ja kuopus. Ihan varhaislapsuudesta lähtien olen oppinut viihdyttämään itseäni ja viihtymään keskenäni, enkä ikinä ole kokenut tarvitsevani muiden ihmisten läsnäoloa pystyäkseni nauttimaan olemisesta ja elämisestä. Ehkä kyse on jopa ollut siitä, että olen kokenut elämän olevan helpompaa sisäisissä maailmoissa eläen ja fantasioissa seikkaillen kuin oikean maailman haasteita […]

Ensimmäinen koulupäivä lukiossa, uuden äärellä. Näin koulun pihalla pojan, johon rakastuin saman tien. Tunne oli hirvittävän vahva, kuin leimaantuminen. Henkeni salpautui, silmäteräni laajenivat, sydämeni jyskytti. Pelkäsin koko koulun kuulevan ja näkevän, mitä minulle tapahtui. Tiesin haluavani sen pojan. Ja miten paljon vaivaa näinkään asian eteen tulevina vuosina! Miksi juuri hän, sitä yritän oikeastaan vasta nyt […]

Elämällä on taipumus kulkea ja asioiden tapahtua, hyvien ja huonojen. Sitä vastaan voi taistella tai sen voi hyväksyä. Miten elämää vastaan taistellaan? Haluankin nyt käyttää nämä rivit ihmisten kiittämiseen, sillä kaikki nämä kohtaamiset ja elämäni ihmiset ovat tavalla tai toisella muokanneet minusta sen mitä tänään olen. Osa määrittävistä kohtaamisista on hyvinkin lyhyitä, enää pelkkiä kevyitä […]

 ”Töpseli!” ”Hikke!” ”Possukerholainen!” ”Miltä tuntuu, kun vastasit yhden kerran elämässäsi väärin tunnilla?” Olen aina ollut persoonallisen näköinen. Useimpina aikoina elämässäni myös vähän pyöreä. Lisäksi olin todella hyvä koulussa. Näiden kaikkien asioiden yhteenliittymä teki minusta helpon maalin nälvimiselle. Myöhemmässä elämässäni olen ymmärtänyt, että en ollut mitenkään rankasti koulukiusattu. Oli niitäkin, jotka joutuivat kärsimään ikätoverien nimittelystä paljon […]

Pikkukaupungissa ihan tavallista elämää elelevä nuori työläisperheen tyttö tapaa samassa kaupungissa elelevän, vähän vanhemman, hieman maailmaa nähneen miehenalun, jonka ura suosittuna viihdyttäjänä on juuri ottamassa ilmaa siipiensä alle. Parin vuoden päästä tuo nyt 19-vuotias tyttö synnyttää minut ja siitä kolmen vuoden päästä he eroavat äitini muuttaessa toiselle paikkakunnalle. Kun lupauduin toisinaan kirjoittelemaan vieraskynällä tähän blogiin, […]

Kerron itselleni lapsuudestani kahta eri tarinaa. Toisen tarinan ovat värittäneet voikukat, joita lapsuudenkotini piha oli kesäisin täynnä. Kylvin pikkusiskoni kanssa voikukkien keskellä muovisessa, pinkissä lasten ammeessa. Äiti leipoi usein pullaa. Ruoaksi oli usein kalapuikkoja. Vietimme paljon aikaa kirjastossa, jonne raidallinen kissamme kerran seurasi meitä. Otin kissan syliini ja kantelin sitä pitkin kirjastoa. Kirjastontäti ihasteli kissaa. […]

Hei, lukija.   Blogin nimi ja ensimmäisen postauksen otsikko on lainattu Pepe & Saimaan biisistä, joka kiteyttää nykyistä elämänfilosofiaani hyvin. Olen kulkenut mutkaisen polun, mutta nyt olen onnellinen. Olen aina aiemmin tuntenut itseni ulkopuoliseksi, mutta nyt olen kotona. Löysin elämääni suuren rakkauden, ja se rakkaus laittoi palaset loksahtamaan kohdilleen. Haluaisin kertoa muillekin poluista, joilla olen […]