Mies seisoo hämmentyneenä peilin edessä, kääntää päätään vasemmalle ja oikealle ja vielä kerran vasemmalle. Käsi nousee varovasti, melkein arasti ohimolle ja etusormi-keskisormi-nimetön silittää hiuksia. Etusormi jää seuraamaan ohimolle kiipeävää harmaata juovaa ja ihmettelevä katse seuraa hitaasti etenevää sormea. Silmät eivät valehtele, peilissä näkyy mies, kenen hiuksissa on harmaata – totuus mitä vastaan mieli yrittää kapinoida. […]

Anni ja Maria juoksevat nauraa kihertäen varaston taakse käsikädessä, hiukkasen liian suuret kumikengät hölskyvät paljaissa jaloissa, mutta se ei vauhtia haittaa. Vanhempi tytöistä, Maria, on tullut metsän poikki naapurista leikkimään ja kiertäessään varaston takaa huomannut selvästi hoikistuneen navettakissan livahtavan sen alle. Nyt tytöt rientävät jännityksestä kihelmöiden etsimään mahdollisia kissanpentuja. Tyttöjen mielestä ei ole mitään suloisempaa […]

Uusi avain kiiltelee kädessäni kun pujotan sitä Blingbling -avaimenperääni ja minua hymyilyttää väkisinkin. Kuplivan iloinen fiilis täyttää minut päästä varpaisiin ja pyöritän avaimenperää sormessani kuin pientä helikopteria kävellessäni ulos suutarinliikkeestä, missä vara-avaimen juuri itselleni teetätin. Askeleni ovat kevyet kun suuntaan kohti itäkaupunkia, huomaan melkein tanssivani pitkin katua ja punaisten saappaitteni korot lyövät kulkiessani tahtia, korkojen […]

Seison olohuoneen oviaukossa ja katselen pimeää ja tyhjää huonetta. Tapetti repsottaa parvekkeen oven vieressä, ikkunan läpi heijastuva ohiajavan auton valo saa riepaleen varjon kasvamaan ja kutistumaan seinää pitkin. Tapetti repesi, kun olimme kiinnittäneet ovenpieleen liian raskaat jouluvalot ja ne lattialle romahtaessaan repäisivät suikaleen irti. Miksi emme liisteröineet sitä koskaan kiinni? Ehkä seuraavat vuokralaiset kuorivat koko […]

Ystävättäreni tuli käymään synttäreideni aattona ja juteltuamme päälimäiset kuulumiset hän sanoi, että hänellä on minulle lahja, mutta hän on vähän epävarma siitä, vaikka onkin melko varma siitä, että ymmärrän lahjan oikein ja….pitkähkön alustuksen jälkeen hän antoi minulle luettavaksi Eija Mansikkamäen haastattelun, joka oli julkaistu Maaseudun tulevaisuus -lehdessä ja siinä vaiheessa halusin jo kuumeisesti saada lahjani […]

Ihanasti alkoi tämä 56 syntymäpäiväni – tradition mukaisesti mies ja jälkikasvu kantoivat laulun säestyksellä minulle vuoteeseen aamupalan. Tässä kuvassa näkyvät vain pojan valmistama sitruunamoussekakku sekä tyttären tekemä kortti, mutta tarjottimella oli myös Turjakkeen omin kätösin lämmittämät karjalanpiirakat, joiden päälle hän oli viipaloinut kananmunaa ja savujuustoa. Tarjolle  oli asetettu myös haudutettua teetä. Ihana perhe <3Koska minun […]

Tällä viikolla päivät on venyneet (ja venyvät) turhan pitkiksi. Luulisi että sitä tajuaisi hieman hajauttaa toimintojaan, mutta ehei, mie senkus kasaan kaikki asiat samoille päiville. Maanantaina olin töissä 9-17, aamulla heitin ennen töitä atk-apu-keikan vanhempieni luona (BB ei näkynyt Chromecastissa!!) ja uusintakeikan vielä töiden jälkeenkin. Kotiin päästyä pesin viime viikon ja viikonlopun mökkipyykkejä ja tein […]

En yleensä käytä tällaisia ”lisää vain xx”-pussiaineksia, mutta kertahan se on ensimmäinenkin. Turjake on  mökillä lämpöpumpunasennusvahtina, joten ei tarvitse miettiä hänenkään allergioita (tietenkin tässäkin tuoteselosteessa luki sisältää selleriä…) ja sitten kun laiskottikin vähäsen, niin testiin meni tämä tarjoushyllyn tuote!Kasarissa paistetun jauhelihan päälle kastikejauhe, vettä ja maitoa päälle, hetken kiehautus ja sitten kasaamaan lasagnea. Kastike näytti […]

Kristiina Saha: Minäpäivät Keski-ikäisen Hellevin rimpuilu työelämän, sairaan äidin, mahdollisen rakkauden  ja työyhteisön (ja ehkä muidenkin) asettamien   muutospaineiden keskellä on hetkittäin humoristista ja hetkittäin syvällisempiäkin ajatuksia herättävää. Sahan teksti on pirteän purevaa ja huomiot selfhelpeistä ja muutosseminaareista terävän ilahduttavia. Hellevin elämä muuttuu vaikka ei ehkä niin kuin seminaarissa oli suunnitelma. Oiva esikoiskirja jonka kieli & […]

Päätin viime maanantaina aivan ex-tempore, että tämä eukkopa viettää viikon kesämökillä ja ottaa kesämökin omakseen. Onneksi matkaa mökille on ajallisesti vain puolisen tuntia, joten töihinlähtöäkään ei tarvinnut aikaistaa bussiaamuja varhaisemmiksi – sama aika kuluu matkaan mökiltä töihin omalla autolla, mitä kotoa vie bussimatka. Kunpa olisinkin voinut ottaa viikon lomaa, niin olisin voinut erakoitua tyystin, mutta […]