Liput salkoon – onnea Aleksis ja suomalainen kirjallisuus!

Suomalaisesta kirjallisuudesta on kuulema kiittäminen kolmea kollia, Mikael Agricolaa, Elias Lönnrotia ja Aleksis Kiveä.
Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä, Lönnrot oli suomen kielen kehittäjä ja uudistaja (ja as everybody knows keräsi kansanrunoutta, joista Kalevala koostui) ja Kivi taasen oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija, joka uudisti draamaa, proosaa ja lyriikkaa.

Aleksis Kiven päivää on vietetty vuodesta 1950 lähtien liputuspäivänä, mutta se oli uutta minulle, että 1960-luvulle saakka päivä oli myös koululaisten vapaapäivä!  Suomalaisen kirjallisuuden päivä Kiven syntymäpäivästä tuli 1978.

En lähtenyt uusiolukemaan sen enempää Seitsemää veljestä kuin Nummisuutareita tänään, mutta suomalaisen kirjallisuuden katteessa päivän puuhat ovat kuitenkin menneet:  tuuppasin napit korviin lähtiessäni istuttelemaan viimeisiä kukkasipuleita penkkeihin ja muutenkin aloittelemaan puutarhan talviunille johdattelua.

Päivän kotimainen oli Sisko Savonlahden Kai minä halusin tätä joka purkaa pian nelikymppisen naisen elämää, odotuksia ja todellisuutta varsin viihdyttävästi enkä tällä kertaa inhonnut naikkosta niin paljon kuin Savonlahden esikoisessa Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu inhosin.

Suomalaiset naiskirjailijat ovat olleet muutenkin viime aikoina vahvasti lukemieni kirjojen tekijöinä, lukulistalla on ollut lähinnä kevyttä yläpilveä, koska en jotenkin ole jaksanut ottaantua mihinkään vakavampaan kirjallisuuteen.
Viimeisimmät loppuun luetut ovat:

Enni Mustonen: Yllätysperintö
Tuija Lehtinen: Morsiuskamari
Tuija Lehtinen: Studio Thora
Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä

Ei mitään maailmakirjallisuutta eikä yksikään pahemmin uudista kirjallisuutta, mutta jokaisesta saa hyvän mielen ja pakoa arjesta muutamaksi tunniksi.
Suosittelen nautiskelemaan teekupposen kera.

Hyvää Aleksis Kiven päivää, nautitaan suomalaisesta kirjallisuudesta tänään ja huomenna ja AINA!

Kulttuuri Kirjat Suosittelen

Ota tai jätä, tällainen mie olen

Minnis pohti postauksessaan ”Jos kertoisimme ensitapaamisella itsestämme täysin totuuden mukaisesti, silottelematta, poistamatta mitään, pyöristämättä kulmia tai nostamatta esiin vain erinomaisia piirteitämme, ystävystyisimmekö, rakastuisimmeko ja saisimmeko halutun työpaikan?” kuvaten postauksen lopuksi  itsensä ilman filttereitä. Herkullinen postausidea, joka oli aivan pakko kopsata ja pohtimisen lopputuloksena täältä pesee:

  • En ole kylki-kyljessä kyyhkyläinen, minulla on oma elämä ja omat touhut ja vaikka joustankin tarpeen vaatiessa, on turha kuvitella että hylkäisin jonkun asian mistä pidän siksi että sinä et siitä pidä.
  • Vaikka rakastaisin, en halua joka vapaahetkeäni viettää kanssasi.
  • Edelliseen liittyen ei todellakaan kannata minulle tulla sanelemaan mitään sääntöjä tai rajoitteita elämisen suhteen, tai edes pukeutumisen tai puhumisen. Neuvotella voidaan ja otan ehdotuksia vastaan, mutta teen silti oman pääni mukaan useimmiten.
  • En jaksa jahkaajia. Jos sulla menee tunti kahvilantiskillä miettiessä minkälaista kahvia minkälaisessa mukissa haluat juoda, niin käy yksinäsi. Ja vaikka tykkään shoppailla, niin en hypistele seurassasi kymmentä samanlaista tuotetta, joiden ero on puuvillan prosenttimäärässä.
  • Ärsyynnyn mitääntekemättömyydestä, lomailu ”maaten ja syöden” on pahin painajaiseni.
  • Teen päätökset nopeasti, koska mieluumin kadun tehtyä kuin tekemättä jättämistä.
  • Rakastan uusia kokemuksia ja haasteita ja taidan vaatia sitä ominaisuutta ainakin sydänystäviltäni, rakkaiden kanssa saatan olla vähän suvaitsevampi.
  • Sanon suoraan mitä ajattelen, joskus tosi brutaalein sanakäänteinkin, mutta en koskaan ilkeyttäni. Osaan onneksi pyytää anteeksi, jos huomaan sanoneeni liian suoraan, mutta en silloinkaan pyydä sanomani sisältöä anteeksi, vaan tapaa jolla sen sanoin.
  • Vihaan valehtelua ja salailua.
  • Olen lojaali ystäville ja rakkaille vaatien sitä ehdottomasti myös heiltä.
  • Teen hetken mielenjohteesta ”asioita”, voin siis hypätä vaikka suihkulähteeseen, juosta ympäri puistoa potkien lehtikasoja, halata puuta, suukottaa autoa, laulaa bussissa…enkä osaa hävetä mitään näistä.
  • En silitä mitään enkä kenellekään. En myöskään ompele nappeja puolison tai lasten paitaan tai parsi farkkuja, sen jälkeen kun olen taidon heille opettanut (puolison kohdalla heti avoliittoon muutettuamme ja lapsien suhteen ”palvelu” loppui about ylä-asteikäisenä).
  • Osaan perushuoltaa autoni, käyttää niin moottorisahaa kuin tasohiomakonetta sekä kymmeniä muita koneita, osaan maalata, tapetoida, laatoittaa, asentaa parkettia…autavarjele jos erehdyt leikkimään Alfaurosta kanssani…
  • Suutun sekunnissa, ei kaikista viehättävin luonteenpiirre, mutta lepyn heti seuraavassa.
  • Olen oikeasti itsevarma ja itserakaskin, enkä ala leikkimään heikkoa naista kenenkään edessä tai kenenkään egoa pönkittääkseni. En tarvitse enkä halua sankareita elämääni, vain kanssaseikkailijoita!
  • Jos saan huonoa palvelua tai huonoa ruokaa siitä maksaessani, voit olla varma että annan asiasta palautetta heti tapahtumahetkellä jos mahdollista tai viimeistään jälkikäteen.
  • Teen aivan sairaan hyvää kanataginea ja  pastani ovat sitä luokkaa, että olen pilannut ravintolapastat koko perheeltä. Ei ole vielä eteen kannettu annosta, joka päihittäisi keittiöni tuotokset.
  • Ihan sama siivotaanko muuta taloa vai ei, mutta jos jätät tiskipöydän/keittiönpöydän täyteen likaisia astioita, niin minusta tulee epämiellyttävää seuraa.
  • Vaikka koirat on kivoja katsella, en halua niitä lähelleni. Koirien kuolaus ja tunkkainen haju on minusta epämiellyttävää.
  • Olen 110% kissaihminen.
  • Nautin väittelystä ja tykkään haastaa ihmisiä puolustamaan mielipiteitään joskus ääliöimäisilläkin kommenteilla – ihan vain hämmentääkseni soppaa.

Johan tuossa on ihanuutta niin roppakaupalla, että varmasti jokainen listan lukija on sydänjuuriaan myöten rakastunut persoonaani ja haluaa heti jakaa elämänsä kanssani, eikö vaikka?

 

Puheenaiheet Oma elämä Rakkaus