80 yötä jouluun

Kun jouluun oli 92 yötä esittelin hurmaavan Gottegrises julkalenderin. Kun jouluun on 80 yötä, kävin äitini kanssa kaupoilla ja sielläpä Cittarin hyllyssä kutsuvasti huuteli toinen joulukalenteri, jota pysähdyin tutkiskelemaan. Anthony Bergin suklaaviinapullot ovat olleet vakio-ostokseni lentokentän taxfreestä vuosikausia ja heräsin oikein ihmettelemään miksei tällainen joulukalenteri ole vastaan aikaisemmin tullut.

Ihastuksekseni äitini halusi itselleen tällaisen kalenterin ostaa ja kun hän tarjoutui minullekin sen ostamaan sanoin ilman kursailua kiitos paljon!

Niinpä meillä on nyt kotosalla sekä Hauptlakritsin lakritsakalenteri että Bergin suklaaviinapullokalenteri odottamassa joulukuuta. Voimme Turjakkeen kanssa avata vuoronperään  molempia ja herkutella yhtenä päivänä lakritsalla ja toisena suklaalla. Voi onnea, voi auvoa, voi herkkujen määrää!

Kun puraisemme suklaapullon halki, makuhermojamme hivelevät kahvilikööri, viskilikööri, rommi, appelsiinilikööri, vodka, mallasviski, yrttilikööri, vaniljainen yrttilikööri, konjakki, calvados…

Tää onnea on.
Jouluhörhö pörhistyy päivä päivältä pörheämmäksi.

Puheenaiheet Oma elämä Tapahtumat ja juhlat Ostokset

Annika Brusila: Reviiri

Ilokseni sain Annika Brusilan uusimman kirjan Reviiri luettavaksi (kiitos Annika!), mutta syyskuun päivät täyttyivät miljoonalla asialla ja en ole ehtinyt lukea oikeastaan yhtään mitään koko kuukauteen. Viime viikolla otin muutaman lomapäivän rentoutuakseni kunnolla,  nauttiakseni synttäreistäni oikein huolella ja koska lomalla ei tehdä arkisia asioita, oli minulla aikaa lukea Reviirikin.

Annikan kirjoista olen lukenut 2018 ilmestyneet Verisukua ja Takalukko ja tykkään hänen runsaasta, rönsyilevästä, hersyvästä jopa ylitsepursuilevasta kirjoitustyylistään todella paljon.

Reviiri olikin sitten yllätyksekseni paljon jäsennellympi, aikuismaisempi ja ajatuksia herättävämpi kuin osasin odottaa.
Esittelyteksti kertoo:
Romaanin päähenkilö Sammalvaara, poliitikko ja entinen jääkiekkoilija, käyttää valtaa ja haalii omaisuutta, haastaa riitaa ja nauttii ”räväkästä”, muiden mielipiteitä kyselemättömästä johtamisesta. Hän rynnii eteenpäin katsomatta taakseen jättämiään tuhoja. Hänen maailmassaan ei ole heikoille sijaa, kuten ei ole muuallakaan eliökunnassa.”

Wikipedia määrittää reviirin näin:
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukupuolen yksilöiltä.Arkikielessä reviirillä voidaan tarkoittaa myös rajaa tai ihmisen omistamaa aluetta.

Brusilan Reviirissä päähenkilö Sammalvaaran alkuun vitsikkäältä karikatyyriltä tuntuva hahmo kääntyy pelottavan todelliseksi kuvaksi pahimman laatuisesta, omaa etua tavoittelevasta kansan manipuloijasta, jonka mielestä oma moraali (tai sen puute) on vain evoluution voittokulun tulosta, koska vahvimmat ovat syntyneet voittamaan.

Leijonalauman johtajan ajatuksia ja elämää seurataan savannin kuumuudessa ja muurahaisten elämästä ja arvojärjestyksestä opitaan pesän uumenissa ja uusien pesien rakennuspuuhissa.

Alkuun irtonaiselta ja epäolennaiselta tuntuvat kurkistukset eläin- ja hyönteismaailmaan alkavat kietoutua tarinaan vähitellen ja loppuratkaisu onkin hykerryttävä.

Reviiri on aivan erilainen kuin aiemmat Brusilalta lukemani kirjat, ei niin hillitön kuin esim. ehdoton suosikkini Takalukko, mutta Reviiri osoittaa Brusilan taidon rakentaa erinomaisen kiinnostavaa, monisyistä tarinaa niin, että langanpäistä koostuu lopussa kaunis rusetti.

Annika Brusila: Reviiri
220 sivua
Kustantaja Aviador

Kulttuuri Kirjat Suosittelen