Tag: #omaelämä

Sängystä noustessa sai terävän muistutuksen edellisen päivän porrashelvetistä ja kymmenistä tuhansista askelista, kun varsinkin pohkeet olivat herkillä pienimmästäkin liikkeestä. Mutta sillä se lähtee millä on tullutkin,eli aamupalan jälkeen lenkkarit tiukalle ja baanalle! Päivän kohteeksi olimme päättäneet never-ending-rakennusprojektin Sagrada Familia-kirkon. Vuonna 1882 aloitettujen rakennustöiden toivotaan valmistuvan vuonna 2026, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta arkkitehti Gaudin kuolemasta […]

vai miten se menikään? Susirajalla talvilomaa vietetään oppilaitoksissa viikolla 10 ja meille on ilmaistu, että näille viikoille pitäisi lomapäiviään asetella, kun ei ole opiskelijoita meitä tarvitsemassa, joten olenpa minäkin koko viikon vapailla laitumilla. Vähän pitää laitumen rajoja aina revitellä, joten varattiin ystävättären kanssa kaupunkiloma Barcelonaan. Hän matkaa paikalle Brysselistä ja minä täältä Itä-Suomesta, kohtaamme kentällä […]

Viimeinen viidestäkymmenestä keltaisesta ankasta löytyi viime viikolla, mutta vaikka penkasimme joka ikisen mahdollisen ja mahdottoman paikan, ei Special editionia löytynyt. Niinpä nöyrryimme pyytämään jeesiä jälkikasvulta. Saimme 5 pisteen vinkin: kohottakaa katseenne. PÄH! kattolamput, ilmalämpöpumppu ja katonrajat oli syynätty jo suurenuslasien kanssa, joten ei löytynyt,ei löytynyt EI LÖYTYNYT. Saimme 3 pisteen vinkin: ajatelkaa moniulotteisemmin. Sanonpahan vaan, […]

”Tonttu” toi jouluna lahjaksi palapelin, jossa ei ollut mallikuvaa lainkaan. 1000 palainen haaste otettiin ilolla vastaan, mutta pakko sanoa, että alkoi hymy hyytyä kun valmista ei tuntunut tulevan ei sitten millään vielä viikon palastelun jälkeen. Tontun sielunmaailman tuntien, päättelin kuvan olevan otos hänen rakkaasta lemmikistään Huliferistä, joten odotettavissa oli mustaakin mustempaa ja ehkä jotain jouluun […]

Pakko se on vain hyväksyä, minusta ei tule intopiukeana lenkkeilijää, punttaajaa, kahvakuulan heiluttajaa, ei kotijumppaajaa, salihirmua tai uimamaisteria. Ei vaikka se järkevä minä jankuttaisi, että jumppaajumppaa, humppaahumppaa, taivuta-notkista-punnerra ja puhalla:  lihaskunto, hapenottokyky ja liikkuvuus turvaa tulevaisuuden. Niin ei. Ei autttanut ihana personal trainer, ei kaikki tieto-oppi-viisaus eikä omalla tasolla tosissaan yrittäminen, liikkuminen vain liikkumisen vuoksi […]

140  kirjaa Bookbeatista ja kymmenkunta fyysistä kirjaa nautiskelin viime vuoden aikana. Oli jotenkin nihkeä lukuvuosi, mutta enhän minä ilman kirjoja ja lukemista osaisi kuitenkaan elää. Ison osan kirjoista kulutin unikirjoina ja genrenä oli chick lit, sattumina toki kirjakeitossa vähän kaikkea muutakin. Viime tammikuussa perustimme lukupiirin Ranjan, Minnan ja Suvin kanssa (alussa matkassa oli myös Tuulenhavinaa-blogin […]

Sitä kuvittelee aina, että uusi vuosi on parempi kuin edellinen ja askeltaa pelotta kohti kokemattomia päiviä. Ja sitten tulee sellainen vuosi kuin 2022. Joku voisi sanoa (ja on sanonutkin), että helpollahan minä olen elämässäni päässyt ja että  on  jopa oikeudenmukaista, että minunkin osalleni alkaa rankkoja aikoja tipahdella, mutta lieköhän olisi murhelihakset vahvemmat, jos murheita läpi […]

Hassua miten joulun odotus ja marras-joulukuun monet tapahtumat ovat saaneet lähes kokonaan pysyä sisäisesti koettuina, enkä ole tuntenut suurempaa halua jakaa jokaista risahdusta instassa/facessa/blogissa. Ehkä päässä pyörivät Isot Kysymykset(joopa joo) vievät sen energian, minkä normaalisti käyttäisin jakamalla päivittäin jouluvalmistelujani tai suunnitelmiani? Jouluhörhöiltyä on silti tullut ihan kiitettävästi. Ja kakkua on syöty kolmien synttäreiden myötä myöskin […]

Siivosin kirjahyllyä ja kas mitä löysinkin vanhaa mappia tyhjätessä: lähettämätön kirje kaukaa menneisyydestä. Vähänkö nauroin lukiessani selkeästi kirjoituskoneella naputeltua viestiä ystävälleni – päättelin kirjetekeleen olevan luotu joskus syyskuussa tai lokakuun alussa 1984, koska viittaan syntymäpäivääni, joka sijoittuu 11 päivää ystäväni synttärien jälkeen. Ajattelin kirjata koko kyhäelmän kirjoitusvirheineen ja korjauksineen (ei ollut delete-näppäintä kirjoituskoneessani, ei ollut […]

Niinhän se kävi, että tytärkin tuplaviivasi Covid-testin perjantaina. Minulla on ollut joko todellisena tai kuviteltuna kurkkukipua ja päänsärkyä ilman kuumeilua, mutta testit näyttävät yhä negatiivista, joten jokohan nyt sunnuntaina uskaltaisin todeta, että tällä kertaa pääsin pälkähästä! T. on jo kuumeeton, mutta todella väsynyt, ajattelin kuitenkin uskaltautua kotiutumaan huomisiltana täältä Olotilalta. Rakastan olla yksin, mutta nyt […]