Tag: Ajatuksia

  Aina välillä huomaa, etten tunne juurikaan muita äitejä. Jii hoitaa pääasiassa kaikki Koon päiväkotireissut eli en tapaa ketään Koon ikäisten lasten vanhempia esim. päiväkotiympäristössä. Mulle on siis osittain vähän epäselvää että mitä nelivuotiaan kuuluisi osata tai miten käyttäytyä. Ehkä siksi pidänkin Koota aina välillä ihan mahdottomana. Just viime lauantai esimerkiksi tuntui tosi raskaalta: Koo […]

Koo ei varsinaisesti tullut mun elämään mitenkään yllättäen, tai siis että tiesinhän mä kaiken aikaa että Jiillä on lapsi ja oltiin tietysti vietetty aikaa yhdessä jo paljon ennen kun alettiin pohtia yhteenmuuttoa. Mutta sen jälkeen, kun muutettiin yhteen, niin silti tuntui, että yllätyin siitä, miten kokonaisvaltaista lapsen kanssa asuminen on. Yhtäkkiä päivää rytmittää ruokailujen pohtiminen […]

Mä en joskus pääse yli siitä millaisia asioita Koo tietää ja muistaa ja miten sen mieli toimii. Semmoset asiat kuten että kädet pitää pestä vessan jälkeen on ihan mahdoton muistaa. Mutta sen sijaan Koo tunnistaa aivan kreisin määrän kaloja ja valtioiden lippuja. Joskus kesäkuussa aamiaisella Koo kysyi jotain luista ja koska mä en tiedä luista […]

  Mä olen välillä vähän sosiaalisesti vaikea, juhlat ja muut tilanteet missä on suuria määriä ihmisiä pelottaa, ja joskus ihan työpaikan kahvitunnillakin on ahdistavaa kun tuntuu etten tiedä mistä normaalit ihmiset puhuu keskenään. Sen jälkeen kun Koo tuli mun elämään, oon kuitenkin huomannut yhden ihan mahtavan asian: lapset on aivan paras small talk –aihe! Yhdessä […]

Mun on hirveän vaikea keksiä, että miksi kutsuisin Koota, tai itseäni. Multa kysyttiin joku aika sitten työhaastattelun yhteydessä (ihan small talkina jo haastattelutilanteesta poistuttua, ei työhaastattelukysymyksenä) että ”Oletko perheellinen?” Menin ihan paniikkiin ja vastasin, että ”miehellä jonka kanssa asun on lapsi joka on meillä välillä”. Jossain toisessa yhteydessä oon viitannut Koohon termillä lapsi, joka asuu […]

Toinen tärkeä asia, minkä mä olen tässä oppinut lapsista on se, että jokaiseen asiaan täytyy varata toooooodella paljon aikaa. Päivä oikeastaan koostuu vaiheista, joita yhdistää siirtymät, ja jokaiseen siirtymään pitää varata yhtä paljon aikaa kuin se pää-aktiviteetti, johon siirtymä johtaa. Jos esimerkiksi päiväunet kestää tunnin, niin päiväunia edeltää päiväunikiukuttelun vaihe, joka sekin kestää tunnin. Päiväunille […]

PMMP:n Kovemmat kädet –biisissä lauletaan että ”Elämän mittainen on äidin huoli”. No mä voin kertoa, että niin myös puoliäidin. Musta on ihanaa, että Jii luottaa lapsensa mun käsiin ja tietää, että jos sillä vaikka on joskus menoa illalla, niin mä saan laitettua Koon nukkumaan ynnä muuta. Ja kotona meillä pääasiassa meneekin kahdestaan kivasti, mutta auta […]

Yksi ekoja asioita mitä opin Koon kanssa olemisesta on, että pitää olla niin h***etin aikuinen. Ei saa valittaa, koska sitten lapsi alkaa valittaa myös ja se on pääsääntöisesti pyllystä. Ei saa skipata aamiaista, koska aamiainen on päivän tärkein ateria. Ensimmäisillä kerroilla kun hengailimme yhdessä (kerron myöhemmin tarkemmin siitä miten mun ja Koon tutustumisvaihe eteni), yleensä […]