1.3.2021 Aino Vähäpesola – Onnenkissa Ja jollain tavalla löysin Onnenkissasta jotain aika intiimiä, jota en edes haluaisi sanoittaa: samastuminen ja henkilökohtaisuus tässä romaanissa tulee sen verran iholle, että se tunne on yksinomaan minun.
1.12.2020 Eeva Kolu – Korkeintaan vähän väsynyt Jos pitäisi, nimetä yksi tämän syksyn Kirjagramista tuttu teos, olisi se tämä: Eeva Kolun Korkeintaan vähän väsynyt. Lähtiessä käsittelemään tämän tyylistä teosta on tärkeää ottaa huomioon sen henkilökohtaisuus: olen huono lajimäärittelyssä, mutta nyt ei liikuta ihan tietokirjallisuuden eikä edes perinteisen self-help’n puolella. Konteksti sekä lukemisen ajankohta piirtää todella suurta merkitystä teoksen tulkinnan kannalta. Taustoituksena sekä itseltäni […]
25.11.2020 Emmi-Liia Sjöholm – Paperilla toinen Jos jokin kirja on herättänyt huomiota viime talvena, on se Emmi-Liia Sjöholmin teos Paperilla toinen. Luin monien muiden joukossa kyseistä teosta ja kirjailijaa koskevia haastatteluja viime vuodenvaihteessa, mutta itse teokseen pääsin käsiksi vasta viime juhannuksen aikoihin. Olen vitkutellut siitä kirjoittamista monesta syystä, mutta suurimpana niistä on sanattomuus, joka minua seurasi sen luettuani. Tarvitsin aikaa vähän […] 2
28.4.2020 Minja Koskela: Ennen kaikkea feministi ”Ilmiöiden sanoittaminen on tärkeää, koska sanat tekevät ilmiöistä näkyviä. Esimerkiksi metatyö on helpompaa havaita, kun näkymätön työ sanoitetaan näkyväksi. Se on tärkeää, sillä vaikka sujuva arki on ihanaa, niin vielä ihanampaa olisi, jos sen sujuvoittamiseen osallistuttaisiin perheissä tasapuolisesti.” (ote teoksesta) Minja Koskela: Ennen kaikkea feministi Karisto Oy 2019 183s Olen lukijana erittäin fiilispohjainen ja valitsen […] 1