Vastakohtien viikkoni

Tämä viikko on ollut yhtä vuoristorataa, se on pitänyt sisällään niin mahtavia kokemuksia upeassa kaupungissa, kuin todella surullisia juttuja täällä Suomessa. Öisen Rooman valoja, italialaisen miehen kauniita lauluja, hyvää ruokaa, uskomattomia rakennuksia, kymmeniä suihkulähteitä, tyylikkäitä ihmisiä, kotiinpaluun ja yhdet hautajaiset.

On kummallista, ettei kukaan oikeastaan koskaan tiedä, milloin on se viimeinen päivä elämää. Sitä paremmalla syyllä, siitä pitää nauttia. Sitä pitää jatkaa, vaikka eteen tulisi ikäviä asioita. Meidän tehtävä on elää elämää ja tehdä siitä meille mukavaa. Olla mahdollisimman hyvä ihminen. Elämän kulkua ei voi aina muuttaa, vaan pitää sopeutua siihen mitä vastaan tulee ja jatkaa. Halusin vähän kertoa teille tästä surustani, se on kuitenkin osa elämää. Surussakin on jotain kaunista, blogini kun tunnetaan kauniiden asioiden paikkana.

Kokomusta asuni on muuten kokonaan Italiasta, ihan paras paikka tehdä upeita löytöjä. Roomassa kannattaa ehdottomasti tsekata kaikki kauniit pannat, päähineet ja perus pikkumustat mekot.

Kotiin oli aivan ihana palata, huomenna alkaa taas arki. Odotan jo aamukahviani ja sähköpostien selailua. Nyt omaan sänkyyn, ei ole sitä voittanutta.

Voikaa hyvin ja uskomattoman ihanaa uutta viikkoa tyypit!

/the trick is to enjoy life. Don’t wish away your days waiting, for better ones ahead…